perjantai 17. syyskuuta 2021

Linux Mint 20.2. xfce

Asensin uusimman Linux Mintin siskon HP-läppäriin, jossa on käyttökelvottoman tahmea Windows 8. Mint toimii takkuavaan Windowsiin nähden nopeasti. 

Googlen vaikean kirjautumispolitiikan takia en voi tässä alussa julkaista PrintScreen -kuvia suoraan koneesta. Siirrän niitä myöhemmin muistitikun avulla. 

Kone on vajaan kymmenen vuoden ikäinen HP Pavillion 17, joka huonomaineinen siinä, että siihen on vaikea asentaa Windowsin rinnalle Linuxia. Grub bootloader, vai mitä nimiä siitä käytetään, ei toimi ilman erityistoimenpiteitä. 


Jollakin tavalla Linuxin valitseminen alkoi lopulta (en tiedä, miten) olla mahdollista. Pitää vain painaa F9 käynnistyksen yhteydessä ja valita Ubuntu ja seuraavaksi Mint. Oheisen kuvan alapaneeli on korkeudeltaan 30 pikseliä ja vähän liian korkea minun makuuni. Omassa koneessa valitsisin ehkä 26 pikseliä ja tekisin paneelista automaattisesti piiloutuvan. Näin saisi enemmän ruututilaa. Vihreä paneelin tausta on pikaisesti Gimpillä tekaisemani. Häiriöitä ilmenee, mutta ne kai kuuluvat Linuxiin.
Asensin monenlaisia ohjelmia. Tästä käyttöjärjestelmästä ei oikeastaan ole muuta sanottavaa. Se toimii, ja ohjelmat toimivat. En tiedä, olenko löytänyt kaikkia säätöjä, vai eikö niitä ole yhtä paljon kuin aikaisemmin. Vähän enemmän olisin halunnut kokeilla ohjelmaikkunoiden tyylien ja fonttien muuttamista. Päädyin lopulta teemaan vaalea "Adwaita". Olisin halunnut vähän väriä yläpalkkeihin. Nyt ne ovat tylsän harmaita. Tein koneen virittelyä epämukavissa oloissa kylmässä hämärässä kesämökissä, joten en oikein jaksanut keskittyä. Suomenkielinen Kdenlive - ei kiitos.

torstai 21. tammikuuta 2021

Linux-sekoilua (Ubuntu 20.04)

Taustaa: Taloudessamme on ollut vajaakäytössä HP ProBook läppäri Windows seiskalla. Aktiivikäytöstä poistettu kone on edelleen "firman" asetuksissa, joten siihen ei voi asentaa ohjelmia, eikä sillä oikein tee muutekaan mitään. Windows 7:n tukikin on loppunut. Näistä syistä johtuen päätin asentaa koneeseen kakkosjärjestelmäksi jonkin Linux version. Päädyin kokeilemaan Ubuntua, josta minulla on aikaisempia kokemuksia jo vuoden 2008 alusta lähtien. 

Kokemuksia: Ubuntua ei tarvinne esitellä sen kummemmin. Se on, mikä on. En ole viime vuosina kauhean paljon pitänyt tavallisesta perus-Ubuntusta. Tärkein syy on ollut se, että en ole saanut selaimen yläpalkkia pienenemään niin pieneksi kuin olisin halunnut. Tähän saattoi löytyä vahingossa ratkaisu, mutta se ei tietenkään vaikuta sitä ennen tapahtuneisiin asioihin ja niistä muodostuneisiin mielipiteisiin. 

 

 
Tässä perus-Ubuntu nyt kuitenkin on, eli tästä lähdettiin sekoilujen tielle. Ensimmäisenä asensin kokeeksi KDE työpöydän. 
 


 

 




sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Kokeiltavana MX Linux

Vanhassa läppärissäni on keväällä 2010 asennettu Ubuntu, joka ei ole enää käyttökelpoinen. Siinä ei toimi WiFi eikä paljon muukaan. On aika yrittää päivitystä. Tätä varten olen selannut, mikä Linux sopisi koneeseen parhaiten.

MX Linux on kokeiltavana sattumalta. Katselin nimittäin Dedoimado -sivulta arvioita eri Linux -versioista, ja tämä oli saanut hyvän arvosanan. Niinpä päätin tutkia, mistä on kyse. Vanhaan läppäriin tätä ei välttämättä asenneta. Kunhan nyt pikaisesti kokeillaan.


"Bootattavan" USB -tikun aikaansaaminen oli aikaisempaa vaikeampaa. Suse Image Writer ei saanut aikaan toimivaa tikkua, ei liioin Unetbootin eikä Linux Live USB creator. Etsin ohjeita ja kokeilin tehdä asioita eri tavalla. Latasin uusia versioita noista ohjelmista. Mikään ei tuntunut auttavan. Lopulta löytyi pieni USB Creator, jolla tikku "valmistui".

MX Linuxin käynnistäminen tikulta on oma hidas ja monivaiheinen prosessinsa, jota en taida täysin edes ymmärtää enkä ymmärräkään.  


Edellisestä kirjoituksestani tähän blogiin on kulunut lähes kaksi vuotta, vaikka tuntuu, että vastahan minä sitä vanhaa Macbookia ja "Macbuntua" rassasin. Aika menee lentämällä. Olen suoraan sanoen jo unohtanut monia asioita. 

Minulla on pöytäkoneessani vanha Xunbuntu, jota käytän silloin tällöin mm. valokuvia skannatessani sekä muissa asioissa. Olen jo jonkin verran kyllästynyt tietokoneiden raplaamiseen pelkkänä harrastuksena. Haluan tehdä tietokoneella hommia kuten kirjoittaa, skannata kuvia, tehdä videoita, käsitellä ääntä ja niin edelleen. 

Jos vielä palataan tähän MX Linuxiin (versio 18.1), niin ei tämä hassummalta vaikuta. Selaimen yläpalkki (jonka kokoon aina kiinnitän huomioni) on kohtuullisen pieni varsinkin, kun hieman onnistuin säätämään sitä. Siirsin paneelin alalaitaan. Siihen voisi panna täytteeksi tietynlaisen kuvan, jolloin siihen saisi kolmiulotteisuuden tuntua. 

Harmi, kun en muista enää, miten sain yläpalkkia pienenemään. Jostakin säädöistä se löytyi. Siinä oli kolme vaihtoehtoa. Nyt (kun olin jo lopettamassa kokeilua) löysin Menusta  MX Tveak -osion ja siitä Window Managerin, jota en ollut aikaisemmin huomanut. Saman tyyppinen on eräissä muissakin Linux-jakeluissa. Eli kyllä tästä säätöjä löytyy. Ulkoasun viritteleminen vaatii vain hieman kärsivällisyyttä. 


Teema taitaa olla "blackbird". Yläpalkki taitaa olla vielä hieman pienmpi.


Tässä on pienin löytämäni yläpalkki. Asetus on Greybird-compact-MX-17. Haluaisin, että yläpalkki olisi musta. Firefoxissa on skini nimeltä "A Solar Eclipse from America". Tämä yhdistelmä vaatisi ehdottomasti tyyliin sopivan alapaneelin.

Kokeilu päättyy tähän. Jään miettimään, asentaisinko tämän läppäriin. Täytyy ensiksi kokeilla tikulta. Toivottavasti asennus ei jyrää Windows 10 -järjestelmää, joka on läppärissä toisena. 

 Appearance> Greybird mx-17



tiistai 7. maaliskuuta 2017

Macbook + Ubuntu 14.04.8 + Macbuntu

Valkoisessa (early 2008) Macbookissa oli OS X 10.5. Sillä eivät toimineet enää uudet varsiot selaimista eikä Youtube. Uutta OS X:ää ei ollut mahdollista asentaa, joten vaihtoehdoksi jäi Linux. Kyse oli enää siitä, mikä versio Linuxista.

Kokeilin muutamaa Ubuntu-pohjaista vaihtoehtoa USB-tikulta. Kokeiluissa esiintyi hidastelua sekä erilaisia virheitä. Lopulta päädyin siihen, että asennan koneeseen Ubuntu Maten. Katselin kuitenkin vielä Dedoimedo -sivulla olevia arvosteluja, joissa uusimpia versioita Ubuntusta ja seuraajista (Xubuntu, Mint) moitittiin. Lopulta päädyin asentamaan hieman vanhemman Ubuntun sellaisenaan ja sen päälle Macbuntu lisäosan, jolla järjestelmä saadaan näyttämään Macin OS X:ltä. Katsoin, että koska tietokone kuitenkin on MacBook, huijaus on oikeutettu erityisesti, kun uutta OS X:ää ei voi asentaa.


Ubuntuhan se siinä on, vaikka äkkivilkaisulla voisi luulla toisinkin. "Docky" symboli alapaneelissa on yksi kauneusvirheistä. Jostakin löytyy ohje, miten sen saa pois, mutta en ole toistaiseksi yrittänyt toimi ohjeen mukaan.


Vanha vainooja "Launcher" lymyää varjossa vasemman ruudunreunan alla. Voiko tämän varmempaa Ubuntun tuntomerkkiä olla. Ja jos vielä lisää kaivataan, niin alapaneelin "Slingscold" napista aukeaa tällainen näkymä. 


Tuota näkymää - joka ei sinänsä ole hassumman näköinen - joutuu katselemaan aika usein, koska ohjelmat  (mm. Screenshot) käynnistetään sen kautta.

Chromium selaimessa punainen, keltainen ja vihreä pallo menevät yläpalkin päälle, joten palkkikokonaisuus (jonka korkeutta moitin usein) pysyy kohtuullisena. Jostakin syystä Chromiumissa puolestaan ei saa poistettua Bookmarks -palkkia. Jälkihuomautus: Saa sen sittenkin poistettua - tavallaan.


Säikähdys: "Mac" ulkonäkö hävisi, kun vilkaisin appearance valikosta, mitä teemoja (themes) on tarjolla. Tarkoitus ei ollut vaihtaa mitään. Yhtäkkiä ruma Ubuntu sellaisenaan vain putkahti esille ja korvasi OS X:ää muistuttavan tyylin. Macbuntu teemaa ei näkynyt luettelossa, joten ajattelin, että tässäkö tämä oli? Macbuntu teemaan liittyviä ohjeita löytyy harmillisen vähän netistä.


Kuvakkeet vaihtuivat, kaikki muukin vaihtui. Ihmettelin, miten tällainen rappeutuminen voi tapahtua näin yhtäkkiä, vaikka en tarkoittanut, että mikään muuttuisi.

Asiaa tutkittuani ja googlattuani käynnistin Unity Tweak Toolin ja sain palautettua jotakin, mutta paljon jäi palautumatta.


Yläpaneeli ja "docky" eivät olleet sellaisia kuin olisi pitänyt.


Onneksi Tweak Toolista löytyi vaihtoehto symbolien muuttamiseksi. Tämän jälkeen "mac" ulkonäkö suurimmaksi osaksi palautui. "Tohinan" keskellä löysin mahdollisuuden Chromium selaimen "bookmarks barin" poistamiseksi. Yllä olevassa kuvassa se vielä näkyy. Taitaakin olla niin, että palkki näkyy, kun sivu on Google, mutta häviää, kun sivu on jokin muu.

Käytännössä joka kerran, kun koneen käynnistää, näkymä on tällainen:


Järjestelmä toimii, mutta tuollainen toistuva kauneusvirhe ei herätä luottamusta. Virheilmoituksia (muitakin kuin kuvassa näkyvät) tulee joka ikisellä käynnistyskerralla.

Ubuntu/Macbuntuun on nyt asennettu muutama ohjelma. Esimerkiksi Kdenlive. Versio on erään tiedon mukaan julkaistu vuonna 2013. Epäilen, että tietokone jumiutuu tai ohjelma kaatuu, kun yrittää käsitellä HD-videota. Tietokone on nimittäin vuodelta 2008. Täytyy kokeilla, vaikka en aiokaan käsitellä videoita tällä tietokoneella.


Lisäys 1.5.2017

Nyt "Docky" -ikoni on poistettu. Se kävi varsin helposti, kunhan ensiksi keräsin rohkeutta ryhtyä tuumasta tekoihin. Ensiksi asensin pienen ohjelman "Configuration Editorin". Se löytyy Ubuntun Software Centeristä. Kun ohjelma oli asennettu ja käynnistetty, avattiin kansio Docky-2 ja sieltä Dockyitem. Viimeksi mainitussa poistettiin ruksi kohdasta ShowDockyitem. Ja se oli siinä. Ruma kuvake hävisi.


Pitäisikö vielä jotakin poistaa? Home-kansion kuvake kenties? Mitä sillä tuossa tekee.


Kerrottakoon tässä  vielä muutamalla sanalla yleisistä käyttökokemuksista. Yleisvaikutelma on ollut positiivinen. Häiriöilmoituksiakaan ei ole nyt vähään aikaan näkynyt. Eivätkä ne sitä paitsi ole olleet kuin jonkinlainen kauneusvirhe. Häiriöitä ei ole huomannut käytössä.

Ennen uudistamista tietokoneella ei voinut käytännössä katsoa Youtube-videoita. Käyttöjärjestelmä oli liian vanha. Koneessa oli vain yksi gigatavu keskusmuistia, mikä teki toiminnan hitaaksi. Samalla kun järjestelmä muutetiin Ubuntuksi (+Macbuntu lisuke) lisättiin muisti neljäksi gigatavuksi. Muistipalikat tilattiin edullisesti Saksan Amazonista. Tietokone muuttui näiden uudistusten myötä aivan kuin toiseksi koneeksi. "Mac-fiilis" on silti vielä olemassa, mihin tosin saattaa vaikuttaa myös se, että näiden rivien kirjoittaja ei ole Macin vakiokäyttäjä. Mac tietokoneita on tullut käytettyä satunnaisesti vuodesta 2004 alkaen, joten niiden käyttöjärjestelmä on sinänsä tuttu. Pitkäaikainen yhteinäinen kokemus käyttämisestä kuitenkin puuttuu.

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Kokeiltavana (vanha) Linux Mint 7.3 Xfce

Tämä versio Linux Mintistä sai hyvän arvosanan erään testaajan käsissä, joten kokeillaan.

(Tämä "artikkeli" jäi kesken ennen kuin se edes kunnolla alkoi. Kokeilu jatkuu myöhemmin, jos jatkuu. Yhtään Print Screeniäkään ei ehditty ottaa.)


perjantai 3. maaliskuuta 2017

Ubuntu Mate 16.04 Macbookissa

Nyt testataan tosimielessä. Tarkoitus on nimittäin asentaa Ubuntu Mate tai vastaava pysyvästi valkoiseen Macbookiin alkuperäisen käyttöjärjestelmän tilalle.


Säätämismahdollisuuksia on paljon. Redmond ja Blue Submarine ja Esco ja mitä tähän pakettiin kuuluikaan.


Ubtuntu Mate osoittautui mielenkiintoiseksi järjestelmäksi, jossa on paljon ulkonäköön liittyviä säätömahdollisuuksia. Järjestelmää ei kuitenkaan asennettu Macbookiin, joten kokeilukin jäi hyvin pinnalliseksi.

pikakokeessa Ubuntu Mate 17...



Yksinkertainen rakenne. 


Bugit vaivaavat.


lauantai 25. helmikuuta 2017

Vanha Xubuntu edelleen käytössä

Vanhan Xubuntun tyyli on "Bluebird". Kuvakkeet ovat "elementary Xfce dark".


Yläpaneeli on lukittu, ja sen korkeus on 24. Paneelissa on seuraavia asioita:


Window Managerin tyyli on Pills. Tittle font on Droit Sans Bold 9.

Menusta löytyy seuraavaa:


Olen melko tyytyväinen vanhan Xubuntun ulkoasuun sellaisena kuin se tässä näkyy. Käyttäisin tätä käyttöjärjestelmää mielelläni vielä pitkään, siinä alkaa olla vikoja. Päivitykset eivät enää onnistu, vaikka ohjelma niitä tarjoaa. Google Chrome ei enää toimi kuin osittain. Joillekin sivuille pääsee, mutta Googlen tuottamille sivuille ei pääse.

Käytän vielä jonkin aikaa Xubuntua, mutta etsin sille jo seuraajaa.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Linux Mint 18.1 Serena - mielenkiintoista

Erittäin mielenkiintoista, että vihdoinkin löytyi Linux, jossa kurjan ja ruman ja tilaa vievän otsikkopalkin saa pois. Se tapahtuu eräästä valikosta poistamalla ruksi kohdasta "show decorations". Aah, ihanaa.


Olen miettinyt jopa sellaista vaihtoehtoa, että asennan Linux Mint 18.1 xfce:n kiinteästi koneelle. Vaihdan koneeseen kovalevyn, joka on ollut tyhjän panttina. Harmi, ettei koneeseen saa (ainakaan vähällä vaivalla) kolmea kovalevyä.

Seuraavassa kuvassa on hyvin harmaata, niin että rajat häviävät.


Lopuksi huomasin, että kun Windows decoration -valinnan ottaa pois, häviävät myös - + x symbolit. Joten miten ohjelma sammutetaan? Miten ruudun kokoa säädetään. Tällä hetkellä näyttää tältä.


Kokeilua on jatkettava myöhemmin. Jokin meni pieleen.

 -----

Kokeilu jatkuu pari päivän kuluttua. Nyt mittaillaan palkkihommaa avaamalla PrintScreen Gimpissä. Etäisyys ruudun ylälaidasta nettisivun ylälaitaan on 95 pikseliä. Tämän verran menee tilaa hukkaan. 


Vertailun vuoksi. Palkkiviritelmän korkeus Windowsissa on 61 pikseliä. Suuri kysymys kuuluukin, miksi Linux ruokkii harmaata palkkia. Miksi kaikki Linuxin versiot tekevät suuren tarpeettoman harmaan vyöhykkeen ohjelman ylälaitaan. Paitsi, että se on ruma, se vie tilaa varsinaiselta ohjelmalta. Käyttäjä avaa nettisivun katsoakseen sitä eikä tyhjää palkkia. Mistä ihmeestä tässä on kyse? Onko syynä jokin tekninen rajoite?


Haluan kokeilla useita uusia Linux järjestelmiä ja katsoa, missä palkit saa pienimmäksi. Mint xfce:ssä palkin saa pieneksi, mutta samalla häviää oleellinen osa käyttöominaisuuksista.

Seuraavassa kuvassa otsikkopalkki on pienin mahdollinen, miksi onnistuin sen säätämään. Ero sivun yläreunan ja nettisivun välillä on 88 pikseliä. Vähemmän kuin alussa, mutta enemmän kuin Windowsissa. Asetukset ovat:

Appearance - Style - oxygen-gtk
Window Manager - Style - Mint-X-compact

Valitettavasti otsikkopalkki on tylsän harmaa.


Jos Windows Managerista vaihtaa tyyliksi Daloan, tulee vähän väriä, mutta samalla myös yksi ylimääräinen pikseli. Valitettavasti samalla vierityspalkit kapenevat epäkäytännöllisen kapeiksi. Eli suo siellä, ja vetelä täällä.


Nämä kokeilut lopetetaan tilanteeseen, jossa Appearange -> Style on Clearlooks ja Icons on Mint-X-purple. Window Managerissa Style on Daloa. Ja ero ruudun ja sivun välissä on 89 pikseliä, mikä on kuusi enemmän kuin Windowsissa.


Tietokone sammutetaan, ja kaikki taltioitu hävitetään. Sprint Screeneistäkään ei jää jäljelle muuta kuin yllä näkyvät. Niitä ei tallennettu mihinkään.

Seuraavaksi kokeillaan KDE-versiota. Yksi ensimmäisistä toimenpiteistä on suomenkielisen valikon asentaminen. Tässä tapauksessa se ei heti onnistunut. Finnish piti vaihtaa kahteen eri paikkaan. Ja English pitää samalla aina poistaa, tai muuten järjestelmä valitsee sen automaattisesti.


KDE:ssä minua on aina kiusannut hieman se, että järjestelmää käyttäessään joutuu heilumaan hiiren kanssa kuin heinämies, jos tällainen vertaus sallitaan. On valikko siellä ja valikko täällä. Hiiren kursorilla joutuu tekemään isoja liikkeitä edestakaisin ruudulla aivan yksinkertaisia pikkuasioita tehdäkseen. Ei varsinainen hiiri tietenkään liiku hiirimatolla kuin muutamia senttejä, mutta jotenkin tällainen hosuminen tuntuu kuitenkin kiusalliselta.

Libre Office on aika tylsän näköinen. Olen kokeillut erilaisia tyylejä, mutta en ole saanut sitä muuttumaan. KDE on vähiten käyttämäni järjestelmä. 


Etäisyys ruudun yläreunasta nettisivun yläreunaan on noin 91 pikseliä. Alapaneelin saa autohide -tilaan.


91 pikseliä ei näytä niin pahalta kuin voisi näyttää. "Window decorations", joka määrittelee yläpalkin, on netistä ladattu "aeroambience". En tiedä, saisiko sitä vielä muuttumaan jotenkin.


Ei KDE:stä toivotonta vaikutelmaa jäänyt. Jotenkin en vain saanut siihen sitä "fiilistä", mitä olisin toivonut. Kun säätämisen jälkeen jokin alue näytti hyvältä, jokin toinen ei enää näyttänytkään. Ja kun tätä toista yritti saada hyvän näköiseksi, ongelma oli taas jossakin muualla.

--------

Uusi kokeilu Xfce 32 bit (palkki ylälaidassa).


Whisker menun voi vaihtaa perinteiseen Xfce/menuun.




Mint 18.1 Xfce:tä ja KDE:tä kokeiltiin myös valkoisessa Macbookissa - varsin nihkein tuloksin. Kone oli erittäin hidas ja käytännössä hyytyi. Viimeistään Youtube -video sai sen jähmettymään.

torstai 18. elokuuta 2016

Pikakokeessa Linux Mint Mate 18

Kokeilen Mintiä. Turhaa tyhjää tilaa selaimen yläosassa, vaikka otsikkotekstin pienentäisi. Miksi tämä ominaisuus näyttää kuuluvan erottamattomana osana Linuxiin. Alapalkin pienin mahdollinen koko näyttää olevan 25 pikseliä.


Kai Linux Mint on käyttöjärjestelmänä sinänsä hyvä. Onhan se vuosien "hiomisen" tulos. Tekstinkäsittelyohjelma näyttää olevan Libre Office 5. Se muistuttaa hieman Googlen vastaavaa.


Kokeilun tässä vaiheessa en ole onnistunut muuttamaan ikkunoiden kehysten väriä. Sama tylsä harmaa on sitkeästi näkyvissä, vaikka asetuksia muuttaisi.
Tämä kokeilu päättyy ilmeisesti tällä erää tähän. Ehkä jatkan myöhemmin.

Jatkoa 9.2.2017


Jonkin verran voi säätöjä tehdä. Mintistä on jo uudempikin versio, joten tämä kokeilemisella ei taida olla enää merkitystä. Löytyipähän tuntematon tikku pöytälaatikosta, ja päätin katsoa, mitä se sisältää. Tämän käyttöjärjestelmän.







torstai 12. toukokuuta 2016

kokeillaan uutta Xubuntua


Tämä on hyvin pikainen kokeilu. Ensimmäiseksi pistää silmään menun nurinkurinen rakenne.

----(tässä välissä oli parin päivän tauko)----

Nurinkurinen menu on "Whisker Menu". Netistä löytyy ohje sen vaihtamiseksi perinteiseen "Applications Menuun".


Kun kuvia vertailee, voi huomata myös "otsikkopalkin" pienentyneen aavistuksen verran. Vaihdoin Window Managerissa teemaksi "greybird-compactin".

Ai niin. Menusta ei ole kuvaa. PrintScreen ei jostakin syystä toimi, kun menu on esillä. Mutta miksi se toimi Whisker Menun kanssa. Ehkä on käytettävä ajastinta. Sillä se saadaan näkyviin.










Miksi tilaa vievä otsikkopalkki ylipäätään pitää olla?

Xubuntu on säädettävissä ja muuteltavissa. Koska tämä on kokeilu, ei asian kanssa viitsi nähdä vaivaa. Kaikki tehty työ menetetään, kun tietokone suljetaan.







perjantai 11. maaliskuuta 2016

Elementary OS hyvin lyhyesti kokeiltavana

Elementary OS tuntuu olevan hieman hankala kokeiltava, koska siinä ei ole paljon kokeiltavaa. Ohjelmia ei ole valmiina juuri mitään. Käyttäminen on omituista. Näppämistön kielivalintaa ja ruudun taustakuvaa lukuun ottamatta en ole säätänyt mitään. 


Päätin kokeilla tätä, koska jossakin luki, että se on kaunein Linux -jakelu. No, ulkonäöstä voidaan olla monta mieltä.


Yritin valita oman kansikuvan, mutta se ei onnistunut. Yleensä valintojen jälkeen klikataan nappia "OK", mutta tässä Linuxissa kyseistä nappia ei näytä olevan (vai enkö huomaa). Muutos ilmeisesti tapahtuu saman tien.

Loppuvaikutelmaksi tässä äärimmäisen lyhyessä kokeilussa jää sekavuus ja omituisuus.


Kokeilin vielä.