Lubuntu 14.04 arkikäytössä

Tammikuun 2015 sähkökatkot ovat olleet hyvä syy ottaa käyttöön vanha Fujitsu-Siemens Amilo Pro läppäri vuodelta 2006. Koneessa oleva Windows XP poistettiin kesällä 2014 formatoimalla kovalevy. Tilalle asennettiin Lubuntu. Tietokone jäi vähäiselle käytölle. Nyt tammikuussa 2015 se on ollut päivittäisessä käytössä muutaman viikon ajan. Seuraavassa muutamia havaintoja siitä, miten Lubuntulla pärjää.

Yhdeksän vuotta vanhassa koneessa on vaatimattomasti muistia, eivätkä prosessori ja näytönohjainkaan ole sitä, mitä nykyiset.

             total       used       free     shared    buffers     cached
Mem:    1000        926         74         82         13        332
-/+ buffers/cache:        581        419
Swap:         1021         38        983

Intel(R) Pentium(R) M processor 1.73GHz

VGA compatible controller: Advanced Micro Devices, Inc. [AMD/ATI] RV370/M22 [Mobility Radeon X300]

Lubuntun mukana tuleva ohjelmisto on vaatimaton, joten koneeseen on asennettu muutamia lisäohjelmia kuten Chrome-, Chromium-, Opera- ja Midori- selaimet. Jos on useita Google-tilejä, on kätevää, että on useita selaimia, ettei tarvitse koko ajan uloskirjautua ja uudelleen kirjautua.

Google Chrome on osoittautunut parhaaksi selaimeksi, koska siinä on sisäänrakennettuna Flash Player. Muita selaimia käytettäessä nettivideot eivät aina näy. Tulee ilmoitus, että päivittäkää uuteen Flash Player versioon.

Asensin netistä löytyvän ohjeen mukaan Flash Playerin jälkiasennuksena Chromium selaimeen. Sen jälkeen Chromium on ollut toiminnoiltaan lähes identtinen Chromen kanssa - yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Jotta Chromiumiin voisi kirjoittaa, ruudun alapalkista pitää sulkea näppäimistöä kuvaava merkki hiiren oikean napilla esiin tulevan valikon kautta. Tästä bugista on mainittu nettisivuilla. Se ei ole korjaantunut päivitysten myötä, vaikka näin olisi kai pitänyt tapahtua. No, ei kuvakkeen sulkeminen kestä kuin pari sekuntia. On vain tiedettävä, että näin pitää tehdä. Alla olevassa kuvassa esimerkki.

Lubuntun mukana tulee Abi Word tekstinkäsittelyohjelma, jolla voi olla jotakin käyttöä (se avaa eräät tekstitiedostot, joita Libre Office ei näytä oikein). Se ei kuitenkaan ole hyvä pääasiallisena tekstinkäsittelyohjelmana. Niinpä sen rinnalle on asennettu Libre Office, joka on toiminut hyvin.

Lubuntu on toiminut enimmäkseen hyvin. Tietokoneen heikko teho on tullut esille erilaisia videoita sisältäviä nettisivuja katsottassa. Tietokone on mennyt jopa kerran tai kahdesti täydellisesti jumiin, niin että ainoastaan sammuttaminen virtanapista ja uudelleen käynnistäminen on enää auttanut. Tällaista ei saisi tapahtua, koska se merkitsee kaiken käsiteltävänä olevan tiedon häviämistä. JOs on kirjoittanut sivun tekstiä eikä ole ehtinut tallentaa sitä, tekstille saa sanoa hyvästi. Jos käyttöjärjestelmälle annetaan pisteitä, jumiin meneminen yhden kerrankin vähentää pistemäärää rajusti. Tässä ei nyt kuitenkaan jaeta pisteitä. Yleisenä neuvona kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että käsiteltävää tietoa kannattaa tallentaa vähän väliä, koska on olemassa riski, että Lubuntu saa tietokonee menemään jumiin.

Skypen käytössä oli alussa ongelmia. Mikrofoni ei toiminut. Skype ei vieläkään toimi täydellisesti, koska joka kerta pitää erikseen avata "Volume control" ja säätää mikrofoni olemaan "imput device". Asetus ei jää päälle seuraavaa Skype-sessiota varten. Kun edellä mainittu säätö on tehty, Skype toimii normaalisti. Alussa äänen laadussakin oli ongelmia, mutta ne poistuivat, kun säätöjä oli aikansa rassattu. Epäselväksi jäi, mikä oli vaikuttava tekijä.

Videon käsittelemiseen koneeseen asennettiin Open Shot -editori, jonka kehitys näyttää jääneen vuoden 2012 tasolle. Tietokoneen teho ei riitä HD-videon pyörittämiseen editorissa, joten valmis video on tehtävä arvion perusteella. Lopputulokselta ei kannata odottaa ihmeitä. Kyllä ohjelmalla juuri ja juuri Youtube-videon (720) väsää. Kdenliveä, joka on kehittyneempi editori, en viitsinyt asentaa.

Tietokone jaksaa juuri ja juuri näyttää videokameran tuottamaa HD-videota Gnome Playerillä sekä Xine- ja VLC-playerillä. Takkuista kuitenkin on. Virheimoituksia tulee.

Tiedostojen hallinta ei näytä MTS-videoista pikkukuvaa, mikä on pieni ongelma. Valokuvista näkyvät pienet kuvat silloin, kun kuvia tarkastelee kameran kortilla. Kun niitä tarkastelee sen jälkeen, kun kuvat on siirretty tietokoneeseen, vain alle 4 mb:n kuvista näkee pikkukuvat, vaikka olisi säätänyt valikoista rajan korkeammaksi.

En tee tähän luetteloa ohjelmista, joita olen asentanut koneeseen enimmäkseen Lubuntu Software Centerin kautta. Yhden tai kaksi ohjelmaa olen asentanut Synaptic pakettienhallintaohjelmalla.

Kirjoitan tätä tekstiä "Midori" selaimessa. Selain toimii muuten hyvin, mutta käyttö on hieman väsyttävää, kun "Home" nappi puuttuu. On aina avattava uusi selainikkuna päästäkseen Googlen aloitussivulle - ja sen jälkeen sammutettava se ikkuna, joka on käynyt tarpeettomaksi.

Loppuyhteenvetona voisi todeta, että Lubuntu on helppokäyttöinen, yksinkertainen ja esteettisesti asiallinen. "Palkkikysymykset" ovat kunnossa, eli nettisivuista näkyy niin paljon kuin tarvitsee. Ohjelmat pääsääntöisesti toimivat. Kirjaimet ovat "ubuntumaisen" mukavat. Muutamia ongelmia on, joista pahin on koneen mahdollinen jumiin meneminen. Sitä ei ole kuitenkaan onneksi tapahtunut usein.* Käsiteltävää tietoa kannattaa varmuuden vuoksi tallentaa säännöllisesti. Tehokkaampi kone ei ehkä hyydykään tilanteissa, joissa käyttämäni kone on jumiintunut.

* Itse asiassa koneen jumiutumisia on sittenkin tapahtunut aivan liian usein. Näyttää siltä, että kun jokin yksittäinen ohjelma menee jumiin, koko kone menee jumiin. Ainoastaan hiiren kursori liikkuu. Ainoa keino on sammuttaa tietokone virtanapista ja käynnistää uudestaan. Tällaista EI saisi tapahtua. Alla olevassa valitettavan heikkolaatuisessa kuvassa on tilanne, jossa Abi Word on mennyt jumiin (not responding) ja samalla koko kone. Uudelleen käynnistämisen jälkeen tuli ilmoitus, että Abi word on lakannut yllättäen toimimasta, raportoidaanko ongelmasta.

Kysymyksen olisi pitänyt kuulua "Lubuntu on lakanut yllättäen toimimasta, raportoidaanko ongelmasta". Tällainen vika vie käyttöjärjestelmältä pisteitä, vaikka se muuten olisi hyvä. Vanha pöytäkoneessa oleva Ubuntu 8.10 ei koskaan mennyt jumiin, ei myöskään läppärissä oleva Ubuntu 10.4.

Lisäys 28.1.2015:

Lubuntu sen kuin huononee. Tuntuu kuin se rappeutuisi silmissä. Hyytymisiä tapahtuu tuon tuostakin. Chromium -selaimessa teksti tulee parin sekunnin viiveellä, kun johonkin kirjoittaa.

Asensin päivityksiä. Chromium -selainta alusta asti vaivannut bugi näytti korjaantuneen. Mutta vain näytti. Bugi estää tekstin kirjoittamisen, jos näppäimistökuvaketta ei ole sammutettu alapalkista. Nyt tekstiä voi kirjoittaa jonkin aikaa, mutta kesken lauseen tulee toppi. Kun näppäimistökuvakkeen sammuttaa, voi jatkaa kirjoittamista. Seuraava kuva on otettu kameralla. Valitettavasti se on vinossa ja puutteellinen.

Ensiksi tuli ilmoitus, että Chromium on "crashannyt", ja lähetetäänkö jotain jonnekin. Ajattelin ottaa kuvan ilmoituksesta. Kun yritin tallentaa kuvan, myös Screenshot meni jumiin. Tekstiruudussa olevaa tekstiä voi kirjoittaa ja pyyhkiä. Hiiren kursori liikkui normaalisti. Mutta koneeseen ei saanut mitään yhteyttä. Oli pakko käyttää virtanappia ja sammuttaa kone. Tällaisen voisi juuri ja juuri hyväksyä, jos se tapahtuisi kerran vuodessa. Jos se tapahtuu useita kertoja päivässä, vika alkaa olla todella harmittava.

Pikakokeessa Deepin 2014 (amd64)

Ensimmäisenä kiinnittyy huomio suttuiseen tekstiin, joka ei ole yhtä hyvää kuin Ubuntussa ja Mintissa ja monissa muissa Ubuntun sukulaisissa.

Deepin vaikuttaa sekavalta, kun sitä vertaa "perinteisiin" käyttöjärjestelmiin. Iso alapaneeli peittää osan sivusta. Siitä on olemassa "efficient mode", "classic mode" ja "fashion mode", joka on oletuksena. Onneksi paneelin saa autohide-tilaan, joka tosin on hieman tahmea. Google Chromessa on pieni yläpalkki, mikä on hyvä asia.

Langaton verkko löytyy, kun etsii. "Launcher" ilmestyy näkyviin vasemmanpuolimmaisesta napista tai koskettamalla hiiren kursorilla ruudun vasenta yläkulmaa.

Kuvakaappaus toimii "Print Screen" napista. Youtube näkyy. Alussa esitettävä mainos näkyy omituisesti. Kuvassa on "sahalaitaa". Varsinainen videofilmi näkyy normaalisti. Äänet kuuluvat.

Loppukommenttina todettakoon, että suttuiset kirjaimet ovat Deepinin huonoin ominaisuus. Muuten se menettelee. Konfigurointimahdollisuudet taitavat olla aika vähäiset. Eiköhän tämä pikainen tutustuminen riitä.

Ubuntu 14.04 (Trusty Tahr) beta

Kokeillaan lyhyesti kevään 2014 Ubuntu versiota. Tarkoitus oli kokeilla perusversiota, mutta latasin huomaamattani Gnome-version. Erehdys paljastui vasta, kun työpöytä oli vähän aikaa ollut näkyvissä, ja kirjoitin tätä tekstiä ja etsin samalla netistä, mikä on uusimman Ubuntun virallinen nimi.

Olisi pitänyt tietysti huomata heti, ettei tämä ole Unity työpöytä, mutta koska olin absoluuttisen varma, että mikä muukaan se voisi olla, kieltäydyin uskomasta silmiäni. Todettakoon, että en kovin paljon käyttänyt Unityä, koska en pidä siitä.

Kuvat tallentuvat virtuaaliseen "pictures" kansioon ja häviävät, kun tietokone sammutetaan, mutta ehdinhän ladata niitä tähän.

Minulla ei ole oikeastaan mitään erityistä sanottavaa tästä Gnomesta, koska Gnome on Gnome. Jättimäinen otsikkopalkki köllöttelee ruudun yläreunassa tilaa viemässä niin kuin Gnomen tapa on.

Toiminnat toimivat sujuvasti, onhan kyseessä Ubuntu. Taidan lopettaa kokeilun, koska en keksi mitään kommentoitavaa, eikä tarkoitukseni edes ollut kokeilla Gnome-versiota.  Seuraavaksi kokeillaan perusversiota, jonka ensimmäinen varsinainen* näkymä on tämä:

* (ennen varsinaista näkymää on sivu, josta valitaan "try" Ubuntu, kun kokeillaan sitä tikulta)

Kun avataan Firefox, käy ilmi, että yläpalkki ei ole niin massiivinen kuin Gnome-versiossa.

Yksi nykyisen Ubuntun huonoja puolia on ollut sivupalkin autohide-toiminnan nihkeys. Seuraavaksi kokeillaan, onko tässä asiassa tapahtunut muutosta (veikkaan, että ei).

Oikein arvattu. "Launcher" ikään kuin kurkkii kulman takana eikä tule sujuvasti esille. Launcherin saa toisaalta säädettyä aika pieneksi, jos haluaa. Muistelen lukeneeni, että tämä on uusi ominaisuus.

Alla olevassa kuvassa on kurkintavaihe meneillään. Ruudun vasemmassa reunassa häämöttää jotain tummempaa varjon tyyppistä, mitä ei ole vastaavassa kohdassa oikeassa reunassa.

Launcherin saa (toivottovasti Unityn vakiokäyttäjät eivät lue tätä epäasiantuntevaa itsestäänselvyyksien esittelyä) esille komennoilla Alt+F1 (vaatii sormien venytystä) ja "ikkuna" -napilla (Super-napilla).

Ubuntussa on edelleen olemassa sama iänikuinen ongelma eli se, että Launcher pomppailee esille silloin, kuin sen ei pitäisi, ja ei tule esille silloin, kun sen haluaisi tulevan. Kun hiirellä huitaisee selaimen "Back" -nappia varomattomasti niin että hiiren kursori hipaisee samalla ruudun reunaa, niin silloinpa Launcher - jota muuten joutuu härnäämään esille - pomppaa näkyviin.

Ubuntun säädettävyys on ilmeisesti jokin verran parantunut mm. "Tweak Toolin" ansiosta. En nyt jaksa kokeilla. Kokeilu loppuu muutenkin tältä kerralta. Ehkä vielä palaan asiaan. Ei tässä uudessa Ubuntussa nyt mitään erityisen mullistavaa ole. Joitakin pieniä hiomisia lähinnä.

(5.4.2014) Palataan nyt asiaan, kuten edellä vihjattiin. Kun Ubuntu on käynnistynyt, yhdistetään se langattomaan verkkoon. Pöytäkoneen vanha verkkokortti löytyy välittömästi, ja salasanan jälkeen yhteys toimii. (Oikea yläkulma)

Seuraavaksi valitaan näppäimistön kieleksi suomi. Asetukset löytyvät oikean yläkulman "ratas" painikkeesta. Valitaan System Settings, Keyboard, Text Entry ja Finnish. Vaihtoehto English poistetaan. Tämän jälkeen löytyvät Ä:t ja Ö:t.

Nyt ollaan netissä ja näppäimistö toimii niin kuin pitää. Teksti on mustaa ja täyteläistä ja kaunista niin kuin se Ubuntussa perinteisesti on.

Koska nyt pelkästään kokeillaan Ubuntua eikä asenneta sitä, aivan kaikki jutut eivät toimi. Esimerkiksi Flash Player pitäisi asentaa.

Youtube-sivu huomauttaa Flash Playerin puuttumisesta heti aloitussivulla. Jos se haluttaisiin asentaa, kyseessä olisi lyhyt ja yksinkertainen toimenpide. Pari klikkausta, ja homma olisi tehty. Ohjelma jopa ehdottaa asentamista.

Koska nyt on kyseessä USB-muistitikulta tapahtuva kokeilu, ja Ubuntu toimii karsittuna esittelyversiona, Flash Playeria ei ilmeisesti voi asentaa. Ohjelmaa, joka hoitaisi asentamisen, ei ole valmiiksi asennettu. (joissakin USB-tikkukokeiluissa Flash Playerin on voinut asentaa tavallaan "virtuaalisesti").

Eräät HTML5 -videot näkyvät myös ilman Flash Playeria. Äänet kuuluvat.

"Perusnetti" toimii erittäin sujuvasti. Seuraavaksi kokeillaan hieman Ubuntun ulkoasun virittämistä sikäli kun se esittelyversiossa (ja tämähän on kaiken lisäksi beta) onnistuu. Ensiksi kavennetaan "karmeaa" sivupalkkia, jota olen inhonnut siitä asti, kun se Ubuntuu tuli - ensiksi valinnaisena, myöhemmin "pakollisena".

Itse asiassa "Launcher" ei näytä minkään kokoisena kauniilta. Sanokootpa muut mitä tahansa, se on esteettisesti ruma. Miksi se ei voi olla alareunassa? Pienin koko on 16 pikseliä, mutta jätetään arvo 26:een etteivät "ikonit" mene liian pieniksi. Aika vähän säätöjä on tehtävissä ainakin tässä USB-versiossa, eikä Unity muutenkaan ole tunnettu säädettävyydestään. Se on tyyliä "ota tai jätä".

Kansikuvan saa sentään vaihdettua, jos se yhtään lohduttaa.

Asennettujen ohjelmien määrä on pienehkö. Edes Gimp ei ole asennettuna. Tämä ei ole kuitenkaan ongelma, sillä ohjelmiahan saa.

Lopuksi kokeilen vielä erilaisia "Launcher" -asetuksia. Vaihtoehto, jossa piilotetun "Launcherin" avautuminen tapahtuu vasemmasta ylänurkasta, tuntuu parhaalta. "Launceria" ei tosin tahdo saada esille millään, mutta se ei olekaan tarkoitus. Sen saa nimittäin esille kahdella peräkkäisellä "ikkuna" -napin painalluksella. Ensimmäisellä tulee esille ohjelmien etsimisvalikko (Ubuntussa ohjelmat pitää etsiä).

Kun "Launcherin" ottaa esille edellä mainitulla tavalla, kannattaa panna hiiri valmiiksi sen päälle, tai "menettää" sen. Se on nimittäin esillä vain sekunnin verran. Ohjelmien välillä voi hyppiä Alt+Tab -komennoilla.

Ubuntun kokeileminen loppuu tähän. Loppuarvosteluna voin sanoa, että toiminta on sinäsä "slickiä" eli Ubuntulla hoitaa homman. Se on käyttövalmis lähes suoraan paketista. Flash Playerit ja muut tarvikkeet voi asennella lennosta sitä mukaa, kun niitä tarvitsee. Ohjelmien löytäminen ja käynnistäminen on vähän mutkikasta ja edellyttää uudenlaista ajattelua. Mutta kyllähän ne löytyvät, kun systeemiin tottuu. Ja sivupalkki taas - onneksi sen saa piiloon.

Jos saisin esittää toivomuksen, niin sivupalkin "Autohide" -ominaisuuden pitäisi toimia niin kuin vastaava ominaisuus yleensä toimii eli sujuvasti ja nopeasti. Nyt toiminta on ala-avoinen.Ohjelmien "etsimisvalikon" tilalle pitäisi pystyä muuttamaan normaali "menu" kuten esimerkiksi Matessa.  Ja "Launcherin" paikan pitäisi olla muutettavissa myös alareunaan. Yläreunan palkit ovat onneksi jo kohtuullisen kokoiset toisin kuin "puhtaassa" Gnome-versiossa.

Ubuntussa on paljon hyvää, mutta valitettavasti myös muutamia ärsyttäviä puolia.

Lisäys 8.4.2014

Kokeillaan Ubuntua vanhassa Fujitsu Siemens Amilo Prossa. Hieman on ollut ongelmia. Tietokone on mennyt pari kertaa täydellisesti jumiin ja sammunut vain virtanapista.

Autohidessä olevaan launcheriin sai vähän vipinää, kun sääti hiiren kursorin vauhdin kovaksi, jonnekin 80 prosentin tuntumaan.

Ja  jumiin se meni tälläkin kertaa. Tämä teksti on kirjoitettu myöhemmin toisella tietokoneella. Ubuntulle käy Fujitsu Siemens Amilo Prossa niin, että nettisivuja katsellessa se vähitellen hidastuu ja menee lopulta niin jumiin, että ainoastaan hiiren kursori liikkuu. On aivan kuin tietokoneen muisti menisi tukkoon. Ehkä näin käykin, sillä edellä mainitussa koneessa muistia on vähän.  En ehtinyt ottaa PrintScreeniäkään. Jumissa oleva kone sammuu vain virtanapista.





 

Kingsoft Officen kokeilua

Asensin jokin aika sitten tietokoneeseen toisen kovalevyn. 

Osioin yli puolet siitä Windowsin käyttöön, ja pienemmälle
puoliskolle asensin pitkään eri vaihtoja mietittyäni ja vertailtuani
Xubuntun. Toinen vaihtoehto oli Mint Mate, mutta koska se on jo 
kiinteästi asennettuna yhteen tiekokoneeseeni, päädyin Xubuntuun.

Edellä oleva teksti on kirjoitettu Xubuntuun asennetulla Kingsoft Writellä.

Seuraava kuva osoittaa, miltä teksti näyttää tässä tietokoneessa, jossa on kuvan osoittamat fontit.

Olen huono arvioimaan Office-ohjelmia, koska en käytä niitä kuin peruskirjoittamiseen. Alla olevassa kuvassa on alkutilanne "Spreadsheets" -ohjelmassa.

Ja tässä on kirjoitusohjelma. Teksti on teknisistä syistä johtuen rakeisen pehmeää.

Ikävä kyllä, en osaa tehdä arviota Kingsoft Officesta. Windows Officen "docx" -tiedostot joka tapauksessa aukeavat, ja ohjelmalla voi tallentaa asiakirjoja tässä muodossa.  Täytyypä kokeilla, mitä Windows Office tällaisesta asiakirjasta "sanoo".

Zorin OS

Nyt kokeillaan vaihteeksi Zorin järjestelmää. Teksti on sen verran hyvän näköistä, että ihmettelisin, jos järjestelmällä ei olisi jotakin tekemistä Ubuntun kanssa. Täytyypä perehtyä asiaan.

"Ubuntu-based Linux distribution, designed especially for newcomers to Linux!" 

Arvasin oikein. Sitä paitsi, olen joskus kauan sitten kokeillut Zorinia - ainakin näin muistelen. 

Menu toimii hieman oudosti eikä välttämättä yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla. Järjestelmässä on niin paljon erilaisia efektejä, että ne suorastaan pelottavat. On tunne, että järjestelmä tai ohjelmat kaatuvat milloin tahansa.

Lisäys 4.2.2014

Täytyy myöntää, että Zorin toimiin niin tavallisuudesta poikkeavalla tavalla, että tämän kanssa meinaa mennä hermot. Pitäisi oikestaan saada esitettyä toiminta videolla. Sivut hyppivät ja pomppivat ja kiertyvät ja haihtuvat ja... huh. huh. Menua ei voi sanoa paremmaksi kuin perinteinen menu, koska ohjelmien käynnistäminen ja valikoissa siirtyileminen on hidasta ja vaatii ylimääräisiä hiiren liikkeitä.

Toiminta on sinänsä sujuvaa, joten ei Zorinille aivan huonoa arvosanaa voi antaa. Youtubekin toimii.

Jos Zorin on vakaa, eivätkä efektit aiheuta kaatuilua, kyllä tähän tottuu. Tämä on aika valmiin tuntuinen järjestelmä. Google Crome selaimen asetukset siirtyvät jostakin muualta, kun järjestelmään kirjautuu. Chromessa on jopa sama "skini". En ehtinyt ottaa PrintScreeniä tai ScreenShottia ennen kuin kirjauduin. On aika erikoista, että samalla kun kirjoitan tätä, ja Chrome on aktiivinen ohjelma, Gimpin työkalut näkyvät tämän sivun päällä. Yleensänhän muiden ohjelmien kaikki osat häviävät näkyvistä. Sain työkalut esiin AltTab -yhdistelmällä.

Nyt on aika lopettaa kokeilu. Arvosanaa en anna, koska testaaminen jäi lyhyeksi. Eikä asiantuntemukseni muutenkaan riitä arvosanojen antamiseen. Tällä kerralla en tehnyt ulkonäköä muuttavia säätöjä. En niitä taida pystyä paljon tekemäänkään. Alapaneelia voi ohentaa ja teemaa vaihtaa. Voiko paljon muuta?

Yksinkertainen ohje

Nyt esitetään mahdollisimman yksinkertainen ja seikkaperäinen ohje siitä, miten käyttöjärjestelmän saa USB-muistitikulle.

Ensiksi tarvitaan "Image Writer", joka kirjoittaa netistä ladatun Linux-järjestelmän käynnistyväksi ohjelmaksi. Vaihtoehtoja on useita, mm. "Unetbootin" ja "Linux Live USB Creator". Tällä kerralla käytetään kuitenkin "Image Writeriä", jonka saa ladattua OpenSusen sivulta sekä muualtakin. Ohjelman koko nimi taitaa olla Suse Studio Imagewriter, kuten yllä olevasta kuvasta käy ilmi. Koneeseen tallennettuna se näkyy kuitenkin pelkkänä ImageWriter.exe tiedostona. Ohjelman asentaminen koneeseen ei vaatine kuin klikkauksen tai pari. Se on tehty jo aikaisemmin, joten tästä vaiheesta ei ole kuvia.

Seuraavaksi pitää olla tyhjä USB-muistitikku. Jos tikulle on asennettu jo aikaisemmin jokin Linux, se on formatoitava tyhjäksi. Tietokone huomauttaa tästä asiasta, kun tikun kytkee.

Kun tikkua aletaan formatoida, voidaan törmätä seuraavaan ongelmaan. Tikulle ei näytä mahtuvankaan kuin pieni osa sen nimellisestä koosta. Tikun koko on 4 GB, mutta tietokone ilmoittaa sen kapasiteetiksi 1,20 GB (tai mitä milloinkin). Osa tikun tilasta näyttää kadonneen jonnekin.

Mutta ei hätää. Kaikki muisti on tallella, kunhan tehdään seuraavat toimenpiteet. Käynnistetään ohjelma "Diskpart" kirjoittamalla ruutuun (Search programs and files) ohjelman nimi. Avautuu vanhan ajan DOS-ikkunaa muistuttava ruutu. Siihen kirjoitetaan ensiksi:

list disk

Ilmestyvästä listasta arvioidaan, mikä on muistitikku. Tässä tapauksessa se on selvästi Disk 5, koska sen tilavuus vastaa muistitikun tilavuutta. Tässä vaiheessa ei kannata tehdä virhettä, ellei halua pyyhkiä tyhjäksi tiekoneen kovalevyä! Valitaan muistitikku kirjoittamalla:

select disk 5

Ohjelma ilmoittaa, että levy 5 eli muistitikku on valittu. Seuraavaksi kirjoitetaan:

clean

Ohjelma ilmoittaa, että levy on puhdistettu. Lopuksi kirjoitetaan:

create partition primary

Ohjelma ilmoittaa, että primääripartitio on luotu.

Lopuksi poistutaan ohjelmasta. Nyt tikun koko kapasiteetti on käytössä, ja se voidaan formatoida. Jos kone ei suoraan tunnista tikkua, sen voi poistaa ja kytkeä uudestaan.

Kuten kuvasta nähdään, tikun kapasiteetti on nyt täydet 3,73 GB. Joten ei muuta kuin painetaan "Start" ja formatoidaan.

Seuraava vaihe onkin Linux-järjestelmän kirjoittaminen tikulle. Kun Linux image-tiedosto on ladattu, se haetaan koneelta ja klikataan hiiren oikealla napilla "avaa". Ja avausohjelmaksi valitaan "ImageWriter".

Tässä tapauksessa kirjoitetaan tikulle FreeBSD -järjestelmä - joka ei kuitenkaan lopulta toiminut (mutta tällä ei ole merkitystä).

Tässä vaiheessa tulee hämmentävä tilanne. ImageWriter ei nimittäin tunnu löytävän haettua iso-tiedostoa (tässä tapauksessa Downloads-kansiosta). Ohjelmaa pitää hieman auttaa kirjoittamalla pari ensimmäistä kirjainta Linux-tiedoston. Jos Linux-paketin pääte on "img", se muutetaan uudelleen nimeämällä muotoon "iso", jotta ohjelma tunnistaa sen. "img" -nimen voi palauttaa myöhemmin, jos on tarve. Jotkut muut "Imagen kirjoittajat" hyväksyvät img-muodon.

Painetaan "Copy" ja "Yes".

Ohjelma alkaa kirjoittaa järjestelmää tikulle. Kun kirjoitus on valmis, tulee ilmoitus "Succes!" Ja tikku on nyt valmis. Tökätään se sammuksissa olevaan tietokoneeseen, jonka Bios on säädetty käynnistämään kone ensisijaisesti USB-portista. Ja kone käyntiin. Ja Linux latautuu.

Tässä esimerkissä ollut BSD-ei latautunut. Yhdenkään BSD:n kokeileminen ei ole vielä onnistunut. Edellä esitetyt vaiheet tehtiin vielä uudestaan ja korvattiin BSD "Elementary OS:llä".

Luna tai jotain

Näitä rivejä kirjoittaessani en edes tiedä, mitä Linux-versiota käytän. Täytyypä katsoa. Se taitaa olla "Elementary". Mistä johtuu näin suuri tietämättömyys? Luultavasti siitä, että järjestelmä on ollut aina lataamisestaan saakka jotenkin hämmentävä. Ylläpitäjän sivulla luki monessa kohdassa "Free" - ilmainen. Kun pakettia alkoi ladata, tuli kuitenkin hintoja näkyviin. Jotakin kautta lataaminen lopulta onnistui ilmaiseksi, mutta jo pelkästään se, että Linux-sivulla on luottokorttien kuvia ja PayPal -logoja, saa olon hieman kiusaantuneeksi. Lisäksi versioita olivat Jupiter ja Luna, joten ei kai ihme jos järjestelmän varsinainen nimi  pääsi unohtumaan. Klikkasin sivulle Distro Watch - sivulta.

Vilkaistaan nyt vähän tätä järjestelmää. Se vaikuttaa nimensä mukaisesti varsin riisutulta ja alkeelliselta. Tiedostokokokin on pieni.

Yllä olevassa kuvassa sininen maapallo pomppii ärsyttävästi koko ajan sivun alalaidassa. Alla oleva kuva tuli alkuvaiheessa PrintScreen -napista ja tallentui automaattisesti kuvat-kansioon. Löysin sen sieltä vahingossa. Luulin, ettei sivun kuvaaminen ollut onnistunut.

Alaosan palkki (jossa pomppii maapallo) on ärsyttävä, koska se peittää sivun alereunan. Kuten kaikki tietävät, nettisivujen alareunassakin on erilaisia toimintoja kuten vierityspalkki sekä tekstinkirjoitusruutu.

Ohjelmavalikoima ei päätä huimaa. Mutta kuten olen aikaisemmin todennut, ohjelmia saa asennettua. Sekään ei ole kovin hyvä vaihtoehto, että järjestelmässä on valmiina suuri määrä turhia ja toimimattomia ohjelmia.

Miten tuohon sivun alareunaan kirjoitetaan? Tilaa ei ole, eikä kapea oikean reunan vierityspalkki toimi sujuvasti.

Tässä vaiheessa tutustuminen "Elementaryyn" loppui, koska tietokone piti luovuttaa muuhun käyttöön. Toisaalta mitä tutustumista enää olisi ollut. Säätömahdollisuuksia tuntui olevan melko vähän, joten ohjelma oli tämä tässä. Ikävä kyllä, ei jäänyt suurta kaipausta. Ehkä tämä on liiankin tyly arvio. Kenties jossakin pienessä läppärissä ohjelman hyvät puolet olisivat tulleet paremmin esille.