Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kiinalaista Deepiniä kokeillaan. Koska siitä nyt on ilmestynyt "uusi painos", teki mieli katsoa, miltä se näyttää ja tuntuu. Version "2013" lataaminen kesti jostakin syystä tunteja.
Perusmuodossaan alapalkki näyttää paitsi oudolta myös isolta. Selain on Firefox. Langattomalla verkolla pääsee nettiin vaivattomasti, vaikka verkon etsiminen ja siihen kirjautuminen tapahtuu hieman eri tavalla kuin monissa muissa kokeilluissa Linux-jakeluissa.
Vaikka kyse on Gnome-pohjaisesta järjestelmästä, yläpalkki on kohtuullisen kokoinen. Selain on Firefox. Alapalkin ulkonäkö muuttuu, kun vaihtaa tyyliä. Koska kyseessä on Gnome 3:een perustuva työpöytä, säätövaihtoehtoja on rajoitetummin kuin joissakin muissa työpöydissä.
Yllättäen löytyy myös Google Chrome valmiiksi asennettuna. Sitä käytettäessä alapalkki "autohide" -muodossa varsinaista sivutilaa jää paljon.
Ruutukaappaukset tapahtuvat PrintScreen -napista, ja kuvien nimet tallentuvat ilman tavuviivoja, jolloin niitä on helpompi käyttää. On hieno asia, että Gnomea (3) riivaavaa mammuttimainen suureksi osaksi tyhjä tekstipalkki on saatu hävitettyä. Autohide-moodissa esiin työntyvä alapalkki tietysti joskus hieman häiritsee, kun tekee jotain sivun alalaidassa. Seuraavassa kuvassa on esimerkki. Tämä on ongelma kaikissa autohide-palkeissa, mutta sitä voi yrittää välttää varomalla hosumasta hiirellä sivun alareunaa.
Ohjelmavalikko tulee esille "launcher" -napista sekä sivun vasemman yläreunan "kuumasta nurkasta". Esille tulo on ensimmäisellä kerralla hieman nihkeätä.
Yllä olevassa kuvassa alapalkki näyttää siltä, miltä sen voisi kuvitella tarkoitetun näyttävän. Se, että se ei aina näytä tältä, viittaa jonkinlaiseen "bugiin".
Aikaisemmista Deepin -kokeiluista on jäänyt positiivinen käsitys, ja näyttää siltä, että järjestelmä sen kuin paranee. Tätä voisi jo melkein suositella vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi tietokoneeseen kiinteästi asennettavaksi. Bugitkin todennäköisesti häviävät, kun versio kypsyy. Vakauskysymykseen ei näin lyhyt kokeilu anna lopullista vastausta, mutta jos se on kunnossa, en näe Deepinissä mitään sen tyyppisiä huonoja puolia, joiden takia sitä ei kannattaisi käyttää.
Libre Officen fonttivalikoima on hieman outo. Auki olevien ohjelmien välillä vaihteleminen on ehkä hieman sekavaa. Auki oleva ohjelma erottuu siitä, että symbolin alareuna loistaa vaaleana. Seuraavassa kuvassa tällaisia ovat Chrome ja Libre Office.
Saa olla tarkkana, jotta vaalean hohdon erottaa. Kuvakkeet näyttävät kuitekin jäävän rivin oikeaan reunaan, joten kyllä ne löytää, kun tottuu katsomaan.
Allekirjoittaneelle aikaisemmin tuntematon ohjelma "Writer" näyttää olevan valikoimissa.
Deepiniä kokeiltiin toisessakin lähes samanlaisessa pöytäkoneessa. Kokeilu ei sujunut aivan kitkattomasti - ellei alla olevassa kuvassa ole jokin tarjolla olevista "tyyleistä".
Ei yhdestä virheestä voi tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Siksipä kokeillaan Deepiniä vielä pienessä HP Dm1 läppärissä. Ja hokkus-pokkus: Deepin löytää langattoman verkon. Ellen nyt aivan väärin muista, niin se on tähän mennessä ensimmäinen Linux-versio, joka osaa käynnistää automaattisesti tietokoneen langattoman verkon ajurin - tai yleensä osaa käynnistää sen.
Alapalkki tai "Dock" tai miksi sitä sanotaan, on oletuksena suuri. Kun sen säätää joko "invisible" tai "autohide" -tilaan, se pienenee. Kuvakkeet jäävät kuitenkin osittain palkin ulkopuolelle. Blogger - eli tämä blogi - näyttää olevan englanninkielinen. Yleensä sen tekstit ovat automaattisesti suomeksi. Ulkonäköön vaikuttavia säätöjä on melko rajoitetusti, joten kuvakkeiden kokoa ei pysty muuttamaan. En tiedä, onko Deepiniin olemassa erityinen "tweaking tool", jolla saisi tehtyä lisää säätöjä. Taitaapa sellainen olla.
Koska ei ole käytössä kiinteää asennusta, oheinen lisuke jää kokeilematta. Pitäisi kai osata hieman kiinaakin.
Deepinillä on nyt vähän aikaa kirjoiteltu foorumille ja päivitetty tätä blogimerkintää. Hieman pelottava ja levoton tunnelma käyttöön sisältyy. Selain on piiloutunut muutaman kerran aivan itsestään alapalkkiin kesken kaiken. Onneksi tekstiä ei ole tuhoutunut, koska selain on pysynyt käynnissä. Outoa toimintaa tällainen kuitenkin on. Olen miettinyt, en kai ole hipaissut hiirellä kohtaa, josta työpöydän saa näkyviin. Tuskin, koska yhden kerran selain hävisi näkymästä, vaikka en juuri silloin edes koskenut tietokoneeseen. Tekstistä puheen ollen eräälle foorumille kirjoitettaessa teksti oli aika surkeaa. Suttuista ja pientä.
Deepinistä jää loppujen lopuksi hieman ristiriitainen tunnelma. Toisaalta se toimii, eikä mitään kauheata tapahdu, mutta jonkinlaista pientä epävarmuutta esiintyy. Joku toiminta saattaa tapahtua hitaasti ja välillä nopeammin. Nyt juuri kokeilin avata "System Settingsin". Ehdin jo luulla, että nyt ilmeni ensimmäinen bugi, koska tiimalasi pyöri aikansa, ja lakkasi sen jälkeen pyörimästä, eikä System Settings -ruutu ilmestynyt näkyviin. Mutta yhtäkkiä se kuitenkin ilmestyi. Alkuperäisestä napin tai kuvakkeen painamisesta oli tuolloin kulunut jo kauan. En katsonut aikaa, mutta ehkä 15 sekuntia tai 20 sekuntia. Joka tapauksessa epätavallisen kauan.
Tehdään nyt pieni lisäys heti tähän perään. Suljin Deepinin ja käynnistin koneen uudestaan vanhalla kunnon Ubuntu 10.04 järjestelmällä. Ensimmäiseksi silmiin pistävä ero, kun järjestelmiä vertaa samassa koneessa heti peräkkäin, on fonttien ulkoasu. Tässä vertailussa Deepin häviää todella pahasti. Ubuntu 10.04:n kirjaimet ovat täyteläisiä ja silti reunoiltaan veitsenteräviä. Deepinin kirjaimet taas ovat epämääräisempiä ja suttuisempia. Ero on suorastaan radikaali.
Ei mahda mitään, mutta olen edelleenkin sitä mieltä, että Ubuntu 10.04 on paras Linux-versio, mitä olen käyttänyt ja mitä tässäkin blogissa olen esitellyt ja vertaillut. Se on yli kolmen vuoden käytön aikana ollut vakaa kuin kallio. Ohjelmat eivät ole romahtaneet puhumattakaan itse käyttöjärjestelmästä. Näin ei saisi kehua mitään, koska sen jälkeen kehuttava yleensä tekee temput ja näyttää, ettei se niin hyvä olekaan. Mutta tähän mennessä tilanne on kuitenkin ollut tämä. En näe yhdessäkään uudemmassa Linux-versiossa sen tyyppisiä etuja, että niiden takia haluaisin vaihtaa tämän vanhan Ubuntun johonkin muuhun. Ainoa syy voi olla lopulta se (todennäköisesti tietokone särkyy ennen sitä), että tekniikka menee eteenpäin, eivätkä Youtube-videot ja nettisivut enää näy vanhalla järjestelmällä, johon ei saa enää päivityksiä. Mutta siihen on vielä aikaa.
keskiviikko 4. joulukuuta 2013
lauantai 30. marraskuuta 2013
Mint 16 Mate
Mint 16 ilmestyi marraskuun lopulla, joten otettiin se lyhyesti kokeiltavaksi. Ladattiin 32 bittinen versio.
Koska Mint Mate (14) on jo aikaisemmin asennettu kiinteästi yhdelle koneelle, järjestelmä on tuttu. Ensisilmäyksellä Mint 16 ei näytä poikkeavan vanhemmista versioista, vaikka eroja tietysti onkin.
Langattomaan verkkoon kytkeytyminen on helppoa. Samoin näppäimistön muuttaminen "suomenkieliseksi". Nämähän ovat yleensä ensimmäisiä toimenpiteitä.
Asiat tuntuvat sujuvan pehmeästi ja joustavasti. Tiettyyn pisteeseen asti...
Asetusten säätö jumiutuu. Libre Office menee jumiin saman tien.
Jumista päästään tietysti ohi, mutta tämän tyyppiset asiat eivä ole hyviä. Entä jos Libre Officessa olisi ollut sivun verran tallentamatonta tekstiä?
Onneksi mitään keskeneräisiä töitä ei ollut.
Hyötytilaa on paljon, kun vähän säätelee.
Videot näkyvät suoraan ilman kodekkien asennuksia tai muutakaan.
Tämän lyhyen kokeilun jälkeen Mintistä olisi jäänyt erinomaisen positiivinen kuva, mutta asetusikkunan ja Libre Officen jumiintumista normaalissa käyttötilanteessa ei voi jättää huomioimatta.Eivät Mintin pisteet tuosta vielä nollille menneet, mutta pieni epäilyksen häivä jäi.
Jälkihuomautus (kymmenen minuutin päästä):
Eikä turhaan. Olin jo sammuttamassa konetta, mutta päätin vielä kokeilla ruudun taustakuvan vaihtamista. Ja taas "appearance" -ruutu meni jumiin.
Ei hyvä. Ehkä tämä on bugi, joka tullaan korjaamaan.
Koska Mint Mate (14) on jo aikaisemmin asennettu kiinteästi yhdelle koneelle, järjestelmä on tuttu. Ensisilmäyksellä Mint 16 ei näytä poikkeavan vanhemmista versioista, vaikka eroja tietysti onkin.
Langattomaan verkkoon kytkeytyminen on helppoa. Samoin näppäimistön muuttaminen "suomenkieliseksi". Nämähän ovat yleensä ensimmäisiä toimenpiteitä.
Asiat tuntuvat sujuvan pehmeästi ja joustavasti. Tiettyyn pisteeseen asti...
Asetusten säätö jumiutuu. Libre Office menee jumiin saman tien.
Jumista päästään tietysti ohi, mutta tämän tyyppiset asiat eivä ole hyviä. Entä jos Libre Officessa olisi ollut sivun verran tallentamatonta tekstiä?
Onneksi mitään keskeneräisiä töitä ei ollut.
Hyötytilaa on paljon, kun vähän säätelee.
Videot näkyvät suoraan ilman kodekkien asennuksia tai muutakaan.
Tämän lyhyen kokeilun jälkeen Mintistä olisi jäänyt erinomaisen positiivinen kuva, mutta asetusikkunan ja Libre Officen jumiintumista normaalissa käyttötilanteessa ei voi jättää huomioimatta.Eivät Mintin pisteet tuosta vielä nollille menneet, mutta pieni epäilyksen häivä jäi.
Jälkihuomautus (kymmenen minuutin päästä):
Eikä turhaan. Olin jo sammuttamassa konetta, mutta päätin vielä kokeilla ruudun taustakuvan vaihtamista. Ja taas "appearance" -ruutu meni jumiin.
Ei hyvä. Ehkä tämä on bugi, joka tullaan korjaamaan.
lauantai 23. marraskuuta 2013
Xubuntu 13.10.
Kokeillaan Xubuntu "kolmetoista piste kymppiä" Dell-tietokoneessa. Kokeiltavana on 32 bittinen versio, vaikka koneeseen kävisi 64-bittinenkin.
Ensimmäinen havainto openSusen kokeilun jälkeen on nopeus. Ja toinen havainto on tekstin täyteläisen miellyttävä ulkonäkö, joka on perua Ubuntusta. Miksi muihin kuin Ubuntuun ja sen johdannaisiin ei saa näin kaunista tekstiä? Muiden Linux-versioiden kirjaimet ovat rispaantuneita ja ohuita. Joku väittää, että kyllä muihin Linuxeihin saa - no ehkä saakin, mutta minä en ole saanut, vaikka olen kokeillut monia eri ohjeita.
Kun kokeilen XFCE:tä, teen yleensä heti erilaisia ulkonäkövirityksiä. Nyt kokeilen kuitenkin Xubuntua sellaisenaan. Otin ainoastaan ä:t ja ö:t käyttöön ja kytkeydyin langattomaan nettiin. Säädöt löytyivät helposti ja olivat nopeita tehdä.
Jotakin outoa tässä hommassa nyt kuitenkin on. Tätä blogia kirjoittaessani kursori lähti rullaamaan alaspäin itsestään ja olisi varmaan rullannut sata sivua, ellen olisi painellut nappeja ja saanut kursoria rauhoittumaan. Sen jälkeen se alkoi tehdä ylös-alas -liikettä. Tämä sama tapahtui toisenkin kerran. Kirjoitan tätä Abi Wordissa ja yritän siirtää tekstin kopioimalla.
Muuten Xubuntu toimii loistavasti. Alkuperäisissä säädöissään se on kuin vanha kunnon Gnome kakkonen. Paitsi että sivujen vaihtokuvakkeet ovat yläreunassa.
Nyt rullausilmiötä ei näytä tapahtuvan.
Seuraavaksi kokeilen hieman ulkonäkösäätöjä ja Youtubea.
Valitsemalla Settings Managerin Appearancesta "Greybird" ja Window Managerista "Daloa" ja Tittle fontiksi "Droid sans bold 8" yläpalkki saadaan pienenemään. Inhoan isoja ja turhaa tilaa vieviä palkkeja - ellei se ole tullut jo selväksi.
Xubuntu on nopea ja helppokäyttöinen. Siitä on karsittu Ubuntun huonoja puolia ja jätetty jäljelle hyviä.
Hassua - nyt vasta huomasin, että on olemassa alapalkkikin. Se näyttää olevan oletusarvoisesti Autohide-tilassa. Kun katsoin sivua "Dedoimedo", jossa kokeiltiin ja kehuttiin uusinta Xubuntua, huomasin kuvissa alapalkin. Kun vein kursorin alareunaan, alapalkki tuli näkyviin.
Totta kai olen tiennyt, että XFCE:hen kuuluu alapalkki, mutta kun sitä ei näkynyt, ehdin jo ajatella, että sitä ei uudessa Xubuntun versiossa olekaan. Se on positiivinen yllätys, että alapalkki ei (ainakaan näillä säädöillä) kurkistele ruudun reunasta silloin kun se on näkymättömissä. Aikaisemmin kokeilemissani XFCE-työpöydissä parin pikselirivin jääminen näkyviin ruuduun reunaan on ollut esteettinen ongelma. Tietysti ne on "virittämällä" saanut häviämään. Pitää vain muuttaa arvoja yhdellä rivillä eräässä tiedostossa. Ohjeita löytyy.
Se, mitä alapalkissa oletusarvoisesti on, ei ole kovin merkittävää. Jotain vähemmän käytettäviä kuvakkeita kuten sähköpostiohjelman käynnistysnappi ja muuta tällaista sellaista.
Automaattinen rullaus teki todella pitkän tästä sivusta. Tyhjiä rivejä joutui kelaamaan ja poistamaan kauan.
Dedoimedo kehuu Xubuntua seuraavasti:
"Xubuntu Salamander is an awesome distribution. Xubuntu keeps getting steadily better and better, and maybe it's high time to consider a commercial spin, because the distro sure deserves it. Anyhow, grade wise, 9.99/10. Jolly fantastic."
Mitä tuohon voisi lisätä. Tästä saa todella hyvän vaikutelman.
Xubuntu - Ubuntun parempi versio.
Pitäisi päästä uudelle matkalle, niin että saisi uudenlaisia taustakuvia. Tämä on joulukuulta 2012. Kuvattu halvalla Nikon -kameralla, jossa on sellainen tyyppivika, että kuvan vasen reuna on huomiota herättävän epäterävä erityisesti tietyllä polttovälialueella. Itse asiassa kuvan ottamisesta taitaa olla juuri nyt lähes päivälleen vuosi, kun teen pientä tarkituspäivitystä tähän tekstiin.
Xubuntua kokeiltiin myös myös HP DM1:ssä, ja hyvin tuntuu toimivan. Tällä koneella ei tosin ole päässyt nettiin yhdelläkään kokeilemallani USB-tikulta käytettävällä Linuxilla, koska Wi-FI -ajuria ei löydy. Kiinteällä Linuxilla ajuri löytyy, mutta tällöinkin ajurin joutuu joka kerran etsimään ja aktivoimaan - tai joutui, kunnes löysin ohjeen pienen muutoksen tekemiseksi käynnistysprosessiin, jolloin ajuri käynnistyy automaattisesti.
Vielä kerran Dellillä. Xubuntun saa näyttämään melkein perinteiseltä Gnome 2:lta. Alapalkkiin lisätty Window Buttonit ja poistettu ne yläpalkista, jonne puolestaan lisätty nappi tiedostoihin menemiseksi, joka vastaa "Places" -nappia. Asetusnapin voisi myös siirtää alhaalta sinne, jolloin samanlaisuus Gnome kakkoseen lisääntyisi.
Lisäys 11.12.2013 (yö):
Koska Xubuntu on yksi vaihtoehto järjestelmistä, kun seuraavan kerran asennan Linuxin kiinteästi johonkin koneeseen, sitä kokeillaan edelleen. Ja taas Dell pöytäkoneessa (USB-tikkukin piti "tehdä" uudestaan).
Tässä mennään hieman Gnome 2:n suuntaan. Eräs indonesialainen bloggaaja antoi ohjeita blogissaan, mutta niitä ei voitu toteuttaa, koska Xubuntu ei ole kiinteästi asennettu. Ei ainakaan viitsitty yrittää.
Alapalkkia häämöttää reunassa parin pikselirivin verran. Tähän "ongelmaan" on neuvottu jossakin ratkaisu.
Viimeisimmässä kuvassa on meneillään taas uusi kokeilu, joten asetukset ovat hieman erilaiset.
Michicanissa on saman tyyppiset vuodenajat kuin Suomessa.
Eiköhän kokeilu riitä tällä kertaa.
Lisäys 11.12.2013:
Kokeilu riitti tuolla kertaa, mutta taas jatketaan, nyt HP DM1 miniläppärissä. Nyt nähtiin sen verran vaivaa, että aktivoitiin langattoman verkon ajuri, jotta päästiin nettiin. Ei se itse asiassa iso homma ollut. Broadcom Corporation...
Seuraavaksi aletaan muokata XFCE:tä Gnome 2:n suuntaan. Pneelit säädetään sopivan kokoisiksi, ja niihin lisäillään ja niistä poistellaan "esineitä", ja paikkoja vaihdellaan. Kaikki tapahtuu perussäätöjen puitteissa, mikä USB-tikulta käytettäessä taitaakin olla ainoa vaihtoehto.
Mitään tarkkaa ulkonäkö-kloonia ei yritetä tehdä, eikä se taitaisi tämän blogin kirjoittajan taidoilla onnistuakaan. Kunhan nyt on vähän sinne päin.
Ikkunoiden vaihtonapeista ei onnistuta tekemään niin hyvän näköisiä kuin pitäisi. Ne ovat kiinni toisissaan. Tätä kirjoittaessani minulla ei ole enää auki Xubuntu, joten en voi testata, onko nappeihin mahdollista vaihtaa taustakuva. Sen avulla voisi luoda illuusion, että napit eivät ole aivan kiinni toisissaan. Napeista pystyisi tekemään vähän tyylikkäämmät.
Ehkä seuraavaksi pitää vielä kerran kokeilla Xubuntua "nappikysymyksen" ratkaisemiseksi.
Kokeiltiin, eikä nappeja saa muutettua ainakaan millään perussäädöillä.
Lisäys 4.2.2014
Xubuntu on nyt ollut muutaman viikon kiinteästi asennettuna yhteen pöytäkoneeseemme. Kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Edellä mainittua "nappikysymystä" ei ole yritetty ratkaista, koska napit menettelevät muutenkin.
Järjestelmä on pyritty pitämään ulkonäöltään pelkistetyn oloisena.
Lisäys 15.2.2017
Ohjelma on nyt ollut koneeseen asennettuna vähän yli kolme vuotta. Säädöt ovat seuraavat:
Appearance Style: Bluebird
Appearance Icons: elementary Xfce dark
Window Manager Style: Pills
Window Manager Tittle Font: Droid Sans Bold 9
Panel: Ylälaidassa, 24 / 1 / 100
automatically increase the lenght
Background Style: None (use system style)
Theme configuration: off / off / on (menu background vaaleansininen, teksti musta)
Järjestelmä on tehty mahdollisimman paljon Gnome 2:n näköiseksi.
Tässä linuxissa on muutamia ongelmia. Päivityksiä ei ole tapahtunut enää aikoihin, vaikka kone niitä muka tarjoaa mahdottoman listan.
Googlen Crome-selain ei enää toimi.
On hassua, että sillä kuitenkin pääsee joillekin sivuille, kun kopioi tai kirjoittaa osoitteen. Mutta Google ei toimi.
Olisin periaatteessa melko tyytyväinen tähän Xubuntuun, jos kaikki toimisi. "Pills" tyyli on mukavan näköinen.
Jossakin vaiheessa tämä on korvattava. Toivoisin pystyväni tekemään uudesta Linuxista mahdollisimman saman näköisen.
Ensimmäinen havainto openSusen kokeilun jälkeen on nopeus. Ja toinen havainto on tekstin täyteläisen miellyttävä ulkonäkö, joka on perua Ubuntusta. Miksi muihin kuin Ubuntuun ja sen johdannaisiin ei saa näin kaunista tekstiä? Muiden Linux-versioiden kirjaimet ovat rispaantuneita ja ohuita. Joku väittää, että kyllä muihin Linuxeihin saa - no ehkä saakin, mutta minä en ole saanut, vaikka olen kokeillut monia eri ohjeita.
Kun kokeilen XFCE:tä, teen yleensä heti erilaisia ulkonäkövirityksiä. Nyt kokeilen kuitenkin Xubuntua sellaisenaan. Otin ainoastaan ä:t ja ö:t käyttöön ja kytkeydyin langattomaan nettiin. Säädöt löytyivät helposti ja olivat nopeita tehdä.
Jotakin outoa tässä hommassa nyt kuitenkin on. Tätä blogia kirjoittaessani kursori lähti rullaamaan alaspäin itsestään ja olisi varmaan rullannut sata sivua, ellen olisi painellut nappeja ja saanut kursoria rauhoittumaan. Sen jälkeen se alkoi tehdä ylös-alas -liikettä. Tämä sama tapahtui toisenkin kerran. Kirjoitan tätä Abi Wordissa ja yritän siirtää tekstin kopioimalla.
Muuten Xubuntu toimii loistavasti. Alkuperäisissä säädöissään se on kuin vanha kunnon Gnome kakkonen. Paitsi että sivujen vaihtokuvakkeet ovat yläreunassa.
Nyt rullausilmiötä ei näytä tapahtuvan.
Seuraavaksi kokeilen hieman ulkonäkösäätöjä ja Youtubea.
Valitsemalla Settings Managerin Appearancesta "Greybird" ja Window Managerista "Daloa" ja Tittle fontiksi "Droid sans bold 8" yläpalkki saadaan pienenemään. Inhoan isoja ja turhaa tilaa vieviä palkkeja - ellei se ole tullut jo selväksi.
Xubuntu on nopea ja helppokäyttöinen. Siitä on karsittu Ubuntun huonoja puolia ja jätetty jäljelle hyviä.
Hassua - nyt vasta huomasin, että on olemassa alapalkkikin. Se näyttää olevan oletusarvoisesti Autohide-tilassa. Kun katsoin sivua "Dedoimedo", jossa kokeiltiin ja kehuttiin uusinta Xubuntua, huomasin kuvissa alapalkin. Kun vein kursorin alareunaan, alapalkki tuli näkyviin.
Totta kai olen tiennyt, että XFCE:hen kuuluu alapalkki, mutta kun sitä ei näkynyt, ehdin jo ajatella, että sitä ei uudessa Xubuntun versiossa olekaan. Se on positiivinen yllätys, että alapalkki ei (ainakaan näillä säädöillä) kurkistele ruudun reunasta silloin kun se on näkymättömissä. Aikaisemmin kokeilemissani XFCE-työpöydissä parin pikselirivin jääminen näkyviin ruuduun reunaan on ollut esteettinen ongelma. Tietysti ne on "virittämällä" saanut häviämään. Pitää vain muuttaa arvoja yhdellä rivillä eräässä tiedostossa. Ohjeita löytyy.
Se, mitä alapalkissa oletusarvoisesti on, ei ole kovin merkittävää. Jotain vähemmän käytettäviä kuvakkeita kuten sähköpostiohjelman käynnistysnappi ja muuta tällaista sellaista.
Automaattinen rullaus teki todella pitkän tästä sivusta. Tyhjiä rivejä joutui kelaamaan ja poistamaan kauan.
Dedoimedo kehuu Xubuntua seuraavasti:
"Xubuntu Salamander is an awesome distribution. Xubuntu keeps getting steadily better and better, and maybe it's high time to consider a commercial spin, because the distro sure deserves it. Anyhow, grade wise, 9.99/10. Jolly fantastic."
Mitä tuohon voisi lisätä. Tästä saa todella hyvän vaikutelman.
Xubuntu - Ubuntun parempi versio.
Pitäisi päästä uudelle matkalle, niin että saisi uudenlaisia taustakuvia. Tämä on joulukuulta 2012. Kuvattu halvalla Nikon -kameralla, jossa on sellainen tyyppivika, että kuvan vasen reuna on huomiota herättävän epäterävä erityisesti tietyllä polttovälialueella. Itse asiassa kuvan ottamisesta taitaa olla juuri nyt lähes päivälleen vuosi, kun teen pientä tarkituspäivitystä tähän tekstiin.
Xubuntua kokeiltiin myös myös HP DM1:ssä, ja hyvin tuntuu toimivan. Tällä koneella ei tosin ole päässyt nettiin yhdelläkään kokeilemallani USB-tikulta käytettävällä Linuxilla, koska Wi-FI -ajuria ei löydy. Kiinteällä Linuxilla ajuri löytyy, mutta tällöinkin ajurin joutuu joka kerran etsimään ja aktivoimaan - tai joutui, kunnes löysin ohjeen pienen muutoksen tekemiseksi käynnistysprosessiin, jolloin ajuri käynnistyy automaattisesti.
Vielä kerran Dellillä. Xubuntun saa näyttämään melkein perinteiseltä Gnome 2:lta. Alapalkkiin lisätty Window Buttonit ja poistettu ne yläpalkista, jonne puolestaan lisätty nappi tiedostoihin menemiseksi, joka vastaa "Places" -nappia. Asetusnapin voisi myös siirtää alhaalta sinne, jolloin samanlaisuus Gnome kakkoseen lisääntyisi.
Lisäys 11.12.2013 (yö):
Koska Xubuntu on yksi vaihtoehto järjestelmistä, kun seuraavan kerran asennan Linuxin kiinteästi johonkin koneeseen, sitä kokeillaan edelleen. Ja taas Dell pöytäkoneessa (USB-tikkukin piti "tehdä" uudestaan).
Tässä mennään hieman Gnome 2:n suuntaan. Eräs indonesialainen bloggaaja antoi ohjeita blogissaan, mutta niitä ei voitu toteuttaa, koska Xubuntu ei ole kiinteästi asennettu. Ei ainakaan viitsitty yrittää.
Alapalkkia häämöttää reunassa parin pikselirivin verran. Tähän "ongelmaan" on neuvottu jossakin ratkaisu.
Viimeisimmässä kuvassa on meneillään taas uusi kokeilu, joten asetukset ovat hieman erilaiset.
Michicanissa on saman tyyppiset vuodenajat kuin Suomessa.
Eiköhän kokeilu riitä tällä kertaa.
Lisäys 11.12.2013:
Kokeilu riitti tuolla kertaa, mutta taas jatketaan, nyt HP DM1 miniläppärissä. Nyt nähtiin sen verran vaivaa, että aktivoitiin langattoman verkon ajuri, jotta päästiin nettiin. Ei se itse asiassa iso homma ollut. Broadcom Corporation...
Seuraavaksi aletaan muokata XFCE:tä Gnome 2:n suuntaan. Pneelit säädetään sopivan kokoisiksi, ja niihin lisäillään ja niistä poistellaan "esineitä", ja paikkoja vaihdellaan. Kaikki tapahtuu perussäätöjen puitteissa, mikä USB-tikulta käytettäessä taitaakin olla ainoa vaihtoehto.
Mitään tarkkaa ulkonäkö-kloonia ei yritetä tehdä, eikä se taitaisi tämän blogin kirjoittajan taidoilla onnistuakaan. Kunhan nyt on vähän sinne päin.
Ikkunoiden vaihtonapeista ei onnistuta tekemään niin hyvän näköisiä kuin pitäisi. Ne ovat kiinni toisissaan. Tätä kirjoittaessani minulla ei ole enää auki Xubuntu, joten en voi testata, onko nappeihin mahdollista vaihtaa taustakuva. Sen avulla voisi luoda illuusion, että napit eivät ole aivan kiinni toisissaan. Napeista pystyisi tekemään vähän tyylikkäämmät.
Ehkä seuraavaksi pitää vielä kerran kokeilla Xubuntua "nappikysymyksen" ratkaisemiseksi.
Kokeiltiin, eikä nappeja saa muutettua ainakaan millään perussäädöillä.
Lisäys 4.2.2014
Xubuntu on nyt ollut muutaman viikon kiinteästi asennettuna yhteen pöytäkoneeseemme. Kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Edellä mainittua "nappikysymystä" ei ole yritetty ratkaista, koska napit menettelevät muutenkin.
Järjestelmä on pyritty pitämään ulkonäöltään pelkistetyn oloisena.
Lisäys 15.2.2017
Ohjelma on nyt ollut koneeseen asennettuna vähän yli kolme vuotta. Säädöt ovat seuraavat:
Appearance Style: Bluebird
Appearance Icons: elementary Xfce dark
Window Manager Style: Pills
Window Manager Tittle Font: Droid Sans Bold 9
Panel: Ylälaidassa, 24 / 1 / 100
automatically increase the lenght
Background Style: None (use system style)
Theme configuration: off / off / on (menu background vaaleansininen, teksti musta)
Järjestelmä on tehty mahdollisimman paljon Gnome 2:n näköiseksi.
Tässä linuxissa on muutamia ongelmia. Päivityksiä ei ole tapahtunut enää aikoihin, vaikka kone niitä muka tarjoaa mahdottoman listan.
Googlen Crome-selain ei enää toimi.
On hassua, että sillä kuitenkin pääsee joillekin sivuille, kun kopioi tai kirjoittaa osoitteen. Mutta Google ei toimi.
Olisin periaatteessa melko tyytyväinen tähän Xubuntuun, jos kaikki toimisi. "Pills" tyyli on mukavan näköinen.
Jossakin vaiheessa tämä on korvattava. Toivoisin pystyväni tekemään uudesta Linuxista mahdollisimman saman näköisen.
torstai 21. marraskuuta 2013
openSuse 13.1 KDE
Jostakin syystä sekä Gnome-versio että KDE-versio tuntuvat nihkeiltä. Ei
kai syy ole muistitikussa. Jokainen asia aina Linuxin latautumisesta
asti tapahtuu hitaasti.
Joko KDE on muutunut, tai olen unohtanut, miten sitä säädetään. Asetuksien saamisesta sopiviksi ei tahdo tulla mitään.Haluaisin tehdä alapalkista läpinäkyvän. Haluaisin kokeilla erilaisia työpöydän tyylejä. Muutamia löytyy, Oxygen etc.
Edellisestä KDE:n kokeilusta on niin kauan, että piti katsoa, miten aikaisemmin olen tehnyt ulkonäköön vaikuttavia säätöjä. Malli löytyy openSuse 12.1:n kokeiluista.
Käyttöjärjestelmä toimii hyvin, mutta kaikki asiat tapahtuvat käsittämättömän hitaasti ainakin USB-tikulta käytettäessä. Tavallisessa peruskäytössä en huomaa suuria eroja edelliseen versioon.
Taidanpa lopettaa kokeilun.
Nyt on seuraava päivä, ja käyttöjärjestelmää kokeillaan toisessa Dell-pöytäkoneessa, jossa on AMD-prosessori. Edellisessä merkki oli Intel.
OpenSuse 13.1 poikkeaa tähän asti kokeilemistani Linuxeista siinä, että se tallentaa asetuksia ja muuta muistitikulle toimiessaan Live-tilassa. Kun nyt käynnistin koneen, näppäimistön kieli oli valmiiksi Suomi. Googlen tilille kirjautuminen oli tapahtunut itsestään samalla kättäjätunnuksella, jolla viimeksi olin kirjautunut käyttäessäni openSusea toisessa tietokoneessa. Käynnistinvalikko oli "classic" -tyylinen, joksi sen viime kerralla vaihdoin. Työpöydän asetukset olivat samat, miksi ne muokkasin. PrintScreen -kuvat taltioituvat aikaisemmin valitsemallani nimellä ja järjestyksessä seuraavalla numerolla. Jopa Firefoxin sivut olivat rekisteröityneet muistiin, vaikkakaan niiden automaattinen uudelleen avautuminen ei toiminut vaan aiheutti ilmoituksen häiriöstä. Ehkä se olisi toiminut, jos Firefox olisi avattu vähän myöhemmin.
Se, että asioita tallennetaan muistitikulle, joka ei välttämättä ole nopeimmasta päästä, on mahdollisesti yksi syy järjestelmää vaivaavaan käsittämättömään hitauteen. Kaikki tapahtuu kuin äärimmilleen hidastetussa elokuvassa. Nettisivut latautuvat kuin ennen vanhaan puhelinmodeemia käytettäessä. Koneen käynnistymiseen tuntui menevän ikuisuus. Sen jälkeen kun KDE:n symbolit olivat ilmestyneet keskelle ruutua ja hävinneet, piti odottaa minuutteja ennen kuin alapalkki ilmestyi näkyviin. Ja kun ohjelmaa alkoi käyttää, lähes asiassa kuin asiassa oli ainakin 15 sekunnin viive. Kirjoitettu tekstikin ilmestyi hakuruutuun vasta joskus myöhemmin.
Nyt, kun järjestelmä on ollut käytössä kymmenisen minuuttia, se on alkanut nopeutua.
Jos USB-tikun tilalla olisi ulkoinen kovalevy, ja jos USB-väylä olisi erittäin nopea (tai käytössä olisi jokin muu väylä), openSuse "liveä" voisi käyttää kuin kiinteästi asennettua järjestelmää.
KDE:ssä on se hyvä puoli Gnomeen verrattuna, että ohjelmasivujen - tässä tapauksessa Firefoxin - otsikkopalkki ei ole kohtuuttoman kokoinen, ja sen saa lisäksi pienennettyä oletuskoostaan. Alapalkin voi säätää autohide-tilaan, jos haluaa lisää tilaa esimerkiksi internet-sivulle.
Kun alapalkin säätää koko ajan näkyväksi, Picasa-albumissa näkyvä kuva rajautuu muualtakin kuin alareunasta.
OpenSuse osaa säätää kellonajankin automaattisesti Suomen aikavyöhykkeen mukaiseksi.
Loppukommenttina tästä lyhyestä kokeilusta totean, että openSuse vaikuttaa hyvin valmiilta ja modernilta käyttöjärjestelmältä. Toimintakin on nopeutunut tämän kokeilun aikana, vaikka nettisivut avautuvat ja toimivat edelleenkin nihkeästi, ja selain itsekin tuntuu olevan poikkeuksellisen hidas. Youtube ei toimi suoraan vaan ilmoittaa "install flash", mutta piankos tällaiset asiat virittelee kuntoon.
Yläpalkkikysymyksen takia valitsisin KDE:n, jos olisin asentamassa järjestelmää kiinteästi tietokoneeseeni. Seuraavassa kuvassa esitetään Firefoxin hyötytilan korkeus Gnomessa, KDE:ssä ja Windowsissa. Windows voittaisi, jos alapalkki säädettäisiin autohideen. KDE:ssä voisi ehkä pystyä jollakin tavalla pienentämään yläpalkkia, joten se olisi kenties aika tasoissa Windowsin kanssa.
Gnomessa voisi poistaa menu-palkin näkyvistä, mutta siitä huolimatta se häviää kisan.
tiistai 19. marraskuuta 2013
OpenSuse 13.1
Kokeillaan ensiksi Gnome versiota muutaman vuoden ikäisessä Dell pöytäkoneessa.
Järjestelmä latautuu ja toimii tikulta normaalin tuntuisesti. Langattomaan verkkoon on helppo kytkeytyä.
Ensimmäinen ongelma tulee, kun yritetään vaihtaa näppäimistön kieleksi suomi. Pitää etsiä Googlen kautta neuvoja. Vastaus on YaST. Siellä on valikko kielen vaihtamiseksi. Jostakin suomen kieli ei alussa toimi eikä näy edes testiruudussa. kun on kokeiltu ensiksi unkaria ja ties mitä, suomen ä:t ja ö:t alkavat näkyä.
Vaikka Gnomesta on nyt kokeiltavana uusi versio, ei siinä mullistavaa uutta näytä olevan. USB-tikulta se toimii hieman jähmeästi. Ohjelmia on etsittävä "Ubuntu-tyylillä" eli kirjoittamalla hakuruutuun. Ojelmia ei enää ole jaettu luokkiin (internet, office, graphics) kuten ennen, vaan kaikki ovat samassa luettelossa.
OpenSusessa pitäisi olla jonkinlainen "header bar" -ominaisuus. Samanlaiset jättiyläpalkit siinä näyttää olevan kuin ennenkin.
lauantai 28. syyskuuta 2013
Kubuntu 13.10. (beta)
En ole viime kevään jälkeen edes avannut tätä blogia. Kun syksy nyt taas on tullut, on ehkä aika taas palata asiaan. Nyt on vuorossa pikainen kurkistus Kubuntu 13.10. systeemiin, joka tätä kirjoitettaessa (28.9.2013) on vielä beta-versio.
Aloitetaan alusta eli siitä, kun Linux on avautunut ruudulle. Ensimmäinen toimenpide on yleensä näppäimistön muuttaminen suomenkieliseksi. Englannin kieli pitää jostakin syystä poistaa ennen kuin vaihtoehto "Finnish" astuu voimaan. Tämä ei ole pelkästään nyt kokeiltavan Kubuntun piirre.
KDE ei ole koskaan ollut suosikkijärjestelmäni, mutta Ubuntun kohdalla lähes mikä tahansa järjestelmä on (tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, jota en yritä tyrkyttää yleisenä totuutena) enemmän suosikkini kuin vakiotyöpöytä "Unity".
Luin jostakin, että Kubuntun kanssa on esiintynyt stabiliteettiongelmia, mikä on sinänsä aika huono asia. Tässä kokeilussa ei ole toistaiseksi ilmennyt mitään tämän suuntaista.
Kubuntussa (ainakin tässä beta-versiossa) tulee mukana hyvin rajoitetusti valmiiksi asennettuja ohjelmia. Libre Office sentään löytyy, samoin rekonq -selain. Kodekkeja on niin vähän, että edes Youtube-videot eivät näy.
Ohjelmien ja kodekkien puute ei sinänsä tee käyttöjärjestelmästä huonoa, koska niitähän saa. Tärkeintä on, että itse järjestelmä toimii ja on vakaa.
Kunbuntun teksti on "ubuntumaisen" täyteläistä. Pidän tästä ominaisuudesta, vaikka joku voikin kaivata ohuempia ja "terävämpiä" kirjaimia. Vaikka olen etsinyt ohjeita ja yrittänyt tehdä asetukset niin kuin on neuvottu, en ole saanut aitoa "Ubuntu-fonttia" näkymään missään muussa Linuxissa. Ubuntussa ja sen johdannaisissa se näkyy.
Kubuntussa ei ole oikeastaan mitään, joka erityisesti säväyttäisi tai ärsyttäisi Se tuntuu toimivan niin kuin käyttöjärjestelmän kuuluukin toimia. Tärkein kysymys, johon saa vastauksen vasta pidemmän käytön jälkeen, on ohjelman varmuus. Mikään ei ole niin ikävää tietokoneessa kuin se, että se hävittää tietoa käyttöjärjestelmän tai muun ohjelman romahtaessa. Jos Kubuntu ei romahtele vaan on vakaa kuin kivi, sille voi antaa hyvät pisteet. Näin lyhyen kokeilun aikana ei kuitenkaan pisteitä jaeta. Tämä kokeilu tehdään useita vuosia vanhassa tietokoneessa, jossa on kaksiytiminen Intel -prosessori.
PrintScreen toimii saman nimisestä napista ja on toiminnaltaan nopeampi kuin Windowsin kuvankaappaus. Langaton verkko löytyy heti ja toimii kätevästi.
Kubuntua kokeiltiin myös HP Pavilion DM1 -läppärissä. Mokkkulan SIM-kortti löytyi.
Mutta tämän pidemmälle ei päästy. Yhteyttä Internettiin ei onnistuttu muodostamaan. Tämä ei ollut yllätys, koska käytössä olevalla Verkkokaupan BandLuxe "halpismokkulalla" ei ole vielä kertaakaan onnistuttu pääsemään Internettiin yhdessäkään Linuxissa. Mokkula on toiminut vain Windowsissa.
Aikaisemmin kokeillut verkkoyhtiöiden lainamokkulat ovat toimineet Linuxeissa yleensä ilman ongelmia. BandLuxen pitäisi joidenkin tietojen mukaan myös toimia, mutta käyttäjältä vaadittaisiin ilmeisesti enemmän tietoa ja taitoa.
Aloitetaan alusta eli siitä, kun Linux on avautunut ruudulle. Ensimmäinen toimenpide on yleensä näppäimistön muuttaminen suomenkieliseksi. Englannin kieli pitää jostakin syystä poistaa ennen kuin vaihtoehto "Finnish" astuu voimaan. Tämä ei ole pelkästään nyt kokeiltavan Kubuntun piirre.
KDE ei ole koskaan ollut suosikkijärjestelmäni, mutta Ubuntun kohdalla lähes mikä tahansa järjestelmä on (tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, jota en yritä tyrkyttää yleisenä totuutena) enemmän suosikkini kuin vakiotyöpöytä "Unity".
Luin jostakin, että Kubuntun kanssa on esiintynyt stabiliteettiongelmia, mikä on sinänsä aika huono asia. Tässä kokeilussa ei ole toistaiseksi ilmennyt mitään tämän suuntaista.
Kubuntussa (ainakin tässä beta-versiossa) tulee mukana hyvin rajoitetusti valmiiksi asennettuja ohjelmia. Libre Office sentään löytyy, samoin rekonq -selain. Kodekkeja on niin vähän, että edes Youtube-videot eivät näy.
Ohjelmien ja kodekkien puute ei sinänsä tee käyttöjärjestelmästä huonoa, koska niitähän saa. Tärkeintä on, että itse järjestelmä toimii ja on vakaa.
Kunbuntun teksti on "ubuntumaisen" täyteläistä. Pidän tästä ominaisuudesta, vaikka joku voikin kaivata ohuempia ja "terävämpiä" kirjaimia. Vaikka olen etsinyt ohjeita ja yrittänyt tehdä asetukset niin kuin on neuvottu, en ole saanut aitoa "Ubuntu-fonttia" näkymään missään muussa Linuxissa. Ubuntussa ja sen johdannaisissa se näkyy.
Kubuntussa ei ole oikeastaan mitään, joka erityisesti säväyttäisi tai ärsyttäisi Se tuntuu toimivan niin kuin käyttöjärjestelmän kuuluukin toimia. Tärkein kysymys, johon saa vastauksen vasta pidemmän käytön jälkeen, on ohjelman varmuus. Mikään ei ole niin ikävää tietokoneessa kuin se, että se hävittää tietoa käyttöjärjestelmän tai muun ohjelman romahtaessa. Jos Kubuntu ei romahtele vaan on vakaa kuin kivi, sille voi antaa hyvät pisteet. Näin lyhyen kokeilun aikana ei kuitenkaan pisteitä jaeta. Tämä kokeilu tehdään useita vuosia vanhassa tietokoneessa, jossa on kaksiytiminen Intel -prosessori.
PrintScreen toimii saman nimisestä napista ja on toiminnaltaan nopeampi kuin Windowsin kuvankaappaus. Langaton verkko löytyy heti ja toimii kätevästi.
Kubuntua kokeiltiin myös HP Pavilion DM1 -läppärissä. Mokkkulan SIM-kortti löytyi.
Mutta tämän pidemmälle ei päästy. Yhteyttä Internettiin ei onnistuttu muodostamaan. Tämä ei ollut yllätys, koska käytössä olevalla Verkkokaupan BandLuxe "halpismokkulalla" ei ole vielä kertaakaan onnistuttu pääsemään Internettiin yhdessäkään Linuxissa. Mokkula on toiminut vain Windowsissa.
Aikaisemmin kokeillut verkkoyhtiöiden lainamokkulat ovat toimineet Linuxeissa yleensä ilman ongelmia. BandLuxen pitäisi joidenkin tietojen mukaan myös toimia, mutta käyttäjältä vaadittaisiin ilmeisesti enemmän tietoa ja taitoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)