lauantai 6. huhtikuuta 2013

OS4 OpenDesktop 13.4

Ei ole kauankaan, kun kokeilin edellistä OS4  Linuxia. Nyt kokeillaan uusinta julkaisua eli versiota 13.4.Julkaisutiedotteen mukaan siihen on tehty uudistuksia.


Uudistuksia alkaa huomata jo heti ohjelman käynnistyttyä, koska edellisestä mallista tuttua käsittämätöntä paneeliviritystä ei enää ole. Tälle uusimmalle versiolle voisi tehdä samat alkutoimet kuin edellisellekin eli hävittää toisen paneelin  (tällä kertaa ala-) ja siirtää toisen paneelin alareunaan (tällä kertaa hävitetyn tilalle). Ei nyt kuitenkaan tehdä näin. Sen sijaan pidennetään ja kavennetaan alapalkkia ja säädetään se "autohide" -tilaan. Palkin reuna jää hieman häämöttämään.

Koneen kovalevyllä ei sattunut olemaan tyyliin sopivia yläpaneelin taustoja. Niitä pitäisi tehdä. OS4:ssä on Gimp 2.8 vakiovarusteena, joten paneelitaustojen tekeminen ei olisi ongelma. En nyt vaan jaksa aloittaa.


Alapaneelia häämöttää hieman ruudun alareunassa. Ehkä asiaan saisi muutoksen korvaamalla tiettyjä pikselimääriä osoittavia lukuja eräässä kansiossa. Olen joskus nähnyt ohjeen. 



Youtube näkyy suoraan paketista.


Auki olevat sovellutukset näkyvät alapalkissa mutta aika pieninä kuvakkeina. En saanut säädettyä OS4:n ulkonäköä aivan sellaiseksi mihin olisin ollut tyytyväinen. Nyt OS4:stä jäi hieman bulkkitavaran maku.


Aktiivinen ohjelma näkyy kunnolla ja epäaktiivinen näkyy läpinäkyvänä. Kun aktiivista liikuttaa hiirellä, sekin näkyy läpi. PrintScreen ei taltioi tätä hetkeä.


Työpöydälle voi lisätä erilaisia pieniä lisukkeita kuten kellon.


Poistin alkuperäisen alapaneelin ja siirsin yläpaneelin alas. Unohdin kopioida siihen paikan, johon tulevat avointen sovellutusten kuvakkeet. Nyt joutuu käyttämään Alt+Tabia.

Vaikka OS4 on uudistunut, en huomaa siinä mitään äärimmäisen mullistavaa uutta. Jotkut vakio-ohejelmat ovat vaihtuneet. Ubuntuun perustuvana OS4:ssä on hyvän näköinen teksti sekä muitakin hyviä ominaisuuksia.



perjantai 5. huhtikuuta 2013

Pear Linux 7.0

Kokeilin aikoinaan Pear Linux 6.0 versiota, joten nyt on aika katsoa, mitä versio 7.0. pitää sisällään.

Ohjelma latautuu USB-tikulta hyvin ja löytää saman tien langattoman verkon. Ja saman tien ollaankin jo internetissä. Seuraavaksi näppäimistö suomenkieliseksi (tätä piti vähän aikaa miettiä, kunnes huomasin linkkitekstin säätöikkunan alareunassa), Firefoxin kotisivuksi Google, ja eikun menoksi.


Pear Linux temppuili hieman. Alapaneeli hävisi näkyvistä. Ainostaan kuvakkaiden selitystekstit näkyivät, kun hiirtä siirteli sopiville kohdille. Työpöydän kansikuvan vaihtaminen ei onnistunut normaalilla tavalla. Pienen miettimisen jälkeen se onnistui hiiren oikealla napilla valitsemalla kuvasta vaihtoehto "set as wallpaper". Alapaneelikin tuli näkyviin.


PrintScreen -nappi ottaa ruutukaappauksen ja tallentaa sen kysymättä Pictures -kansioon. Luulin alussa, että ruutukaappaus ei toimi, kunnes löysin kuvia Pictures -kansiosta.

Ensimmäinen alareunan nappi vasemmalta lukien on "Finder". Sillä saa tiedostot näkyviin. Seuraava nappi on "Launchpad". Siitä tulee esille ohjelmavalikko.


Gnome 3 sukujuuret ovat ilmeiset. Pear perustuu Ubuntuun. Toisin kuin Ubuntussa ohjelmat löytyvät helposti.


Alapaneeli poukkoilee esille silloin kun sitä ei kaipaisi. Kuten Macissa. Pearin ohjemien ulkonäköön kuten tyyleihin ja paneeleihin, ei voi vaikuttaa ainakaan ilman erityisiä "tweak työkaluja" ja voiko edes niiden avulla. En tiedä niistä mitään. Haluaisin, että yläpaneelit olisivat mahdollisimman pienet, jolloin internet-sivua näkyisi mahdollisimman paljon.


Libre Office toimii, ja Youtube näkyy.



Jos Pear Linuxissa on hyvää se, mikä Ubuntussa on hyvää, ja jos sen omat toiminnat ovat vakaat ja ongelmattomat, ja jos siihen on saatavissa ja asennettavissa riittävän paljon ohjelmia, sitä voidaan pitää Ubuntun parannettuna painoksena. Käyttömukavuus on joka tapauksessa parempi. Sen huomaa jo kymmenen minuutin kokeilun jälkeen.

Pear Linuxista jää tunnelma "It just works". Jos tässä blogissa jaettaisiin pisteitä jaettaisiin, Pear saisi hyvät pisteet.



keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Vector Linux

Olin jo panemassa Vector Linuxin iso-tiedostoa roskiin, kun keksin kokeilla Linux USB-Creator -ohjelmaa USB-tikun luomiseksi.

Ei ä-kirjainta edellisessä virkkeessä, koska en ollut ottanut käyttöön suomalaista "layoutia". Ensivaikutelma Vector Linuxista on hyvin samanlainen kuin Fuduntu Linuxista. Xfce-työpöytä on muotoiltu samalla tavalla.

Kokeilen järjestelmää pienessä HP Dm1 läppärissä. Vector Linux ei salli pääsyä koneen kovalevylle, mikä hankaloittaa virittelyä ja Print Screenien tallentamista pysyvästi muualle kuin "desktoppiin", josta ne häviävät, kun virta katkaistaan. Lopetan kokeilun ja jatkan sitä toisessa koneessa. 


Ainoa kopio tuosta "print screenistä" on tuossa.


Samoin tässä. Kuvasta näkyy, kuinka Vector Linux ei tunnista kovalevyä eikä myöskään koneen kyljessä olevaa ylimääräistä USB-muistitikkua.Kun tikun veti irti ja kiinnitti uudelleen, Vector Linux lopulta tunnisti sen.


Nyt ulkonäköön pystyy vaikuttamaan paremmin. USB-tikulta löytynyt taustakuvien valikoima tosin asettaa rajoituksia.


Lisäys:

Vector Linuxia kokeillaan nyt Amilo Pro -tietokoneessa.  Järjestelmän käyttämisessä USB-tikulta on yksi perustavaa laatua oleva ongelma, nimittäin se, että järjestelmä ei salli pääsyä tietokoneen kovalevylle. Se ei edes näytä kovalevyn olemassaoloa.


Tätäkään "screenshottia" ei voinut tallentaa kuin työpöydälle, josta se ladattiin tähän blogiin. Työpöytä on pelkkä virtuaalinen tallennuspaikka. Kun virta katkaistaan, tieto katoaa.

Kirjautuminen langattomaan verkkoon ei heti onnistunut, koska tietokoneessa oli heti sen käynnistyessä "numlock" päällä. Tietyt näppäimistön kirjaimet tuottivat numeroita. Googlaamalla vai pitäisikö kirjoittaa "g66g3aa0a33a" ongelma ratkesi.



Yllä olevassa kuvassa Vector Linux on muuten perussäädöissään, mutta yläpalkki on kavennettu 23 pikselin korkuiseksi ja pidennetty ulottumaan reunoihin asti. Tyylit ja värit ovat sellaisenaan tehtaan paketista.


Tässä kuvassa on lisätty oma tausta yläpalkkiin (ladattiin Picasa Web Albumista) ja säädetty yleiseksi tyyliksi Clearlooks ja ikkunan tyyliksi Aqua. Kuvassa eivät näy siniset vierityspalkin napit, koska ei ole mitään vieritettävää.

Lisäys 12.11.2013

Tutkittaessa mitä eri tikuilta löytyy, avattiin vielä kerran Vector Linux tällä kertaa Dell pöytäkoneessa. Aikaisempi kokeilu on jo osittain unohtunut, joten asiat tulevat esille vähän niin kuin ensimmäistä kertaa kokeiltaessa. Yotube toimii hyvin, ja käyttöjärjestelmä tuntuu muuten käyttövalmiilta suoraan paketista. Yläpalkki säädettiin autohideen, ja näppäimistön layout vaihdettiin suomeksi, ja muuta ei juuri tehtykään.

Nettisivujen teksti on ehkä hieman suttuinen, mutta siihen tottuu.


Se, mitä edellä on sanottu tiedostojen ja kovalevyjen näkymisestä ja muistakin asioista pätee edelleenkin. Yllä oleva "screenshot" tallennettiin työpöydälle ja ladattiin siitä tähän. Kun tietokone suljetaan, se katoaa työpöydältä.

Tämä viimeinen kokeilu jää nyt hyvin pintapuoliseksi. Tämän aikana lähinnä katseltiin Youtube-videoita. Ne näkyivät hyvin.



maanantai 1. huhtikuuta 2013

Ubuntu 13.04 (beta)

Asensin ensimmäisen kerran Ubuntun (8.10) pöytätietokoneeseen vuoden 2009 alussa. Seuraavan kerran asensin Ubuntun (10.09) läppäriin vuoden 2010 keväällä ja päivitin sen uudempaan (10.04) versioon myöhemmin samana keväänä. Kesällä 2011 asensin uuteen läppäriin jälleen Ubuntun (11.04). Ubuntusta on siis kokemusta. Uusimpia Ubuntuja olen kokeillut monta kertaa USB-tikuilta. Nyt kokeilin taas kerran uutta Ubuntua - ja tällä kerralla todella uutta eli beta-versiota.


Kokeilu ei tuonut esille mitään oleellista uutta. Samat epämiellyttävät ominaisuudet nousivat pintaan kuin aikaisemminkin. Seuraavassa muutamia niistä.

1). Sivupaneeli on ruma

2) Sivupaneelin "autohide" -tila on nihkeä. Paneelia joutuu härnäämään hiiren avulla esille.

3) Ohjelmavalikko on sekasotku, ja ohjelmien löytäminen sen kautta on hankalaa.

4) Ulkonäköön liittyviä säätömahdollisuuksia on liian vähän.

5) Ohjelmien käyttäminen on hankalaa, kun menu-valikot ja sammutusnapit ovat missä sattuu.

Tuon kaiken voisi tiivistää luonnehdintaan, että Ubuntun perustoimintojen käyttäminen on epämukavaa.

Totta kai Ubuntussa on hyviäkin puolia. Ei kai sitä muuten olisi käytetty lähtökohtana niin monelle erilaiselle uuden nimiselle Linuxille. Ubuntu on vakaa ja laadukas. Ohjelmia on tarjolla paljon. Ärsyttävyyksistä huolimatta Ubuntun käyttäminen on helppoa.



Yllä olevassa kuvassa (osasuurennus) on meneillään tilanne, jossa sivupaneelia yritetään saada näkyviin. Paneeli häämöttää harmaana alueena ruudun vasemmassa reunassa.


Kun kirjoittaa jonkin kirjaimen, tällä kirjaimella alkavia ohjelmia tulee näkyviin. Miksi ihmeessä ohjelmien käynnistämisen täytyy olla näin vaikeaa ja hidasta.


 Libre Officen menu-valikko on ties missä varsinaisen ohjelmaikkunan ulkopuolella. Onko tästä olevinaan jokin hyöty? "Yhteinen" menu-valikko tekee näkymän sekavaksi, kun käytetään samaan aikaan eri ohjelmia.