maanantai 1. huhtikuuta 2013

Ubuntu 13.04 (beta)

Asensin ensimmäisen kerran Ubuntun (8.10) pöytätietokoneeseen vuoden 2009 alussa. Seuraavan kerran asensin Ubuntun (10.09) läppäriin vuoden 2010 keväällä ja päivitin sen uudempaan (10.04) versioon myöhemmin samana keväänä. Kesällä 2011 asensin uuteen läppäriin jälleen Ubuntun (11.04). Ubuntusta on siis kokemusta. Uusimpia Ubuntuja olen kokeillut monta kertaa USB-tikuilta. Nyt kokeilin taas kerran uutta Ubuntua - ja tällä kerralla todella uutta eli beta-versiota.


Kokeilu ei tuonut esille mitään oleellista uutta. Samat epämiellyttävät ominaisuudet nousivat pintaan kuin aikaisemminkin. Seuraavassa muutamia niistä.

1). Sivupaneeli on ruma

2) Sivupaneelin "autohide" -tila on nihkeä. Paneelia joutuu härnäämään hiiren avulla esille.

3) Ohjelmavalikko on sekasotku, ja ohjelmien löytäminen sen kautta on hankalaa.

4) Ulkonäköön liittyviä säätömahdollisuuksia on liian vähän.

5) Ohjelmien käyttäminen on hankalaa, kun menu-valikot ja sammutusnapit ovat missä sattuu.

Tuon kaiken voisi tiivistää luonnehdintaan, että Ubuntun perustoimintojen käyttäminen on epämukavaa.

Totta kai Ubuntussa on hyviäkin puolia. Ei kai sitä muuten olisi käytetty lähtökohtana niin monelle erilaiselle uuden nimiselle Linuxille. Ubuntu on vakaa ja laadukas. Ohjelmia on tarjolla paljon. Ärsyttävyyksistä huolimatta Ubuntun käyttäminen on helppoa.



Yllä olevassa kuvassa (osasuurennus) on meneillään tilanne, jossa sivupaneelia yritetään saada näkyviin. Paneeli häämöttää harmaana alueena ruudun vasemmassa reunassa.


Kun kirjoittaa jonkin kirjaimen, tällä kirjaimella alkavia ohjelmia tulee näkyviin. Miksi ihmeessä ohjelmien käynnistämisen täytyy olla näin vaikeaa ja hidasta.


 Libre Officen menu-valikko on ties missä varsinaisen ohjelmaikkunan ulkopuolella. Onko tästä olevinaan jokin hyöty? "Yhteinen" menu-valikko tekee näkymän sekavaksi, kun käytetään samaan aikaan eri ohjelmia.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti