Teksti ei ole ehkä aivan niin hienostunutta kuin Ubuntussa ja sen johdannaisissa, mutta pahempaakin on nähty.
Debianin ulkoasu on suoraan paketista otettuna hieman karu, mutta se on tietysti makuasia.Otan (jos onnistun) pari PrintScreniä malliksi ennen kuin teen mitään. Screenshot-kuvien nimiin tulee kaksoispisteitä ja viivoja ja tyhjiä välejä, jotka haittaavat kuvien käyttämistä. Siksi muokkaan nimiä ennen tallennusta. Tiivistän hieman nimiä. Käyttöjärjestelmä pääsee hyvin käsiksi kovalevyn "Windows-puoleen" - tai eihän levyllä Linux-puolta olekaan, koska Debian on USB-tikulla.
Alapaneeli on liian korkea minun makuuni ja kaiken lisäksi sillä ei ole paljon käyttöä. Autohide-moodissa paneelin yläreunaa jää häämöttämään ruudun alalaitaan, mikä ei ole esteettisesti hyvä ajatus. Olen joskus nähnyt ohjeen, miten reunan saa piiloon. Yksinkertaisin keino on paneelin tekeminen läpinäkyväksi, mutta hienostuneempiakin keinoja on. Paneelista voi myös hankkitua kokonaan eroon.
Yllä olevassa kuvassa Debian on muuten alkutilassaan paitsi, että nettiselain on käynnissä, mikä näkyy yläpaneelissa. Seuraavaksi tehdään pieniä muutoksia. Mistähän aloittaisi. Valmiita "appearance" -vaihtoehtoja on huomattavasti enemmän kuin Xubuntussa ja Mintissä, joten muokkaamisen mahdollisuuksia on.
Paneeleita ei yllättäen saa läpinäkyviksi... tai saa sittenkin, kun ottaa Settings-Managerista käyttöön Windows Manager Tweksin Compositorin - eli raksi ruutuun.
Youtube vaatisi Flashin asentamisen. Osa videoista kuitenkin näkyy sellaisenaan. Ruudun alapaneeli näyttää nyt kadonneen kokonaan, vaikka tarkoitus oli tehdä se vain läpinäkyväksi. Nyt asia on korjattu. Enter-arvo piti säätää sadaksi ja Leave-arvo nollaksi. Lisäksi "System Style" pitää vaihtaa "Background Imageksi".
Debianin ohjelmavalikoima on aivan kohtuullinen, koska Gimp löytyy valmiina, samoin Libre Office. Valmiiden ohjelmien määrän ei kuitenkaan pitäisi olla kynnyskysymys Linux-versiota valittaessa, koska ohjelmiahan saa asennettua. Muut asiat ovat tärkeämpiä.
Nettiselain Iceweasel on yllättäen toiminut ilman häiriöitä. Joissakin kokeilemissani Linux-jakeluissa se on kaatuillut, mikäli oikein muistan.
Olisi kai liikaa vaadittu, että suomenkielinen oikoluku toimisi tuosta noin vain suoraan, kun kirjoituskieleksi valitsee Suomen. Se on ladattava ja otettava käyttöön. Tämän lyhyen kokeilun aikana näin ei kuitenkaan tehdä, vaan luotetaan siihen, että se onnistuu.
Ennen kuin kokeilu lopetetaan, kokeillaan miten tyylien muokkaukset toimivat. Vaihtoehtoja on suorastaa "älytön" määrä, joten ongelmaksi tulee, minkä niistä valitsee. Tyylejä (Style) on 31 kappaletta, ja Window Managerissa on 96 tyylivaihtoehtoa. Näitä kun yhdistelee, niin valinnan varaa riittää. Mintissä on valmiina Mint X ja Custom. Teemojen kustomointivaihtoehtoja (Customize Theme) on kahdeksan, ja ikkunan kehyksiä (Window Border) on kahdeksantoista (joista yksi on Mint X). Xubuntussa "Appearance" tyylejä on kahdeksan, ja "Window Managerissa" on yksitoista tyyliä. "Theme Configurationissa" saa lisäksi vaihdettua joitakin värejä.
Appearance on XFCE-Kadmium, ja Window Maneger teema on Aqualemon.
Tässä vaihtoehdot ovat XFCE-Redmondxp ja Microdeck. Ikkunan tyylillä vaihdellaan lähinnä ohjelman yläpalkin muotoilua ja kokoa. Silloin, kun tietokoneen ruutu on matala, yläpalkkia pienentämällä saa enemmän hyötytilaa käyttöön. Ei kannata kuitenkaan pienentää niin pieneksi, että ohjelman lopetusmerkkiin on vaikea osua hiirellä. Tyylejä on paljon, mutta kaikki eivät välttämättä ole kovin hyvän näköisiä ja toimivia.
Tämän lyhyen Debian-kokeilun loppukommenttina todettakoon, että järjestelmä yllätti positiivisesti. Kaikki toimi. Mikään ei kaatunut. Säätömahdollisuuksia on paljon. Vielä kun saisi kirjaimet yhtä hyviksi kuin Ubuntu-perheessä. Kirjaimissa on hieman epämääräisyyttä ja suttuisuutta reunoilla.
D= Debian, X=Xubuntu
Kokeillaan vielä toisella tietokoneella. Tällä kerralla hävitettiin alapaneeli ja siirrettiin yläpaneeli alas.
Tässä blogissa on vaikea osoittaa sitä, että kirjaimet - siis fontit - eivät ole yhtä siistit kuin Ubuntu-perheessä. Nämä ovat reunoiltaan ikään kuin risaisia tai rispaantuneita. Neuvostoliitto-tyyliä. Tein säädöksiä, mutta Ubuntun tasolle ei pelkällä säätämisellä pääse.
Muuten Debian toimii loistavasti.Ongelma on lähinnä se, minkä kymmenistä erilaisista ulkoasuista valitsisi.
Seuraavaksi kokeillaan heti perään Linux Mint 16 Matea. Alla oleva kuva on viimeinen Debianista.
Nyt Debian on suljettu, ja tähän perään pannaan kuva Mint Matesta. Kirjainten eroa ei ehkä huomaa kuvasta, mutta käytettäessä sen huomaa. Mintissä on kauniimmat kirjaimet.
Debianissa on huomattavasti enemmän valmiita tyylivaihtoehtoja.
Kuvan alaosaan jäi valitettavasti sotkua, kun yritin peittää viimeistä riviä. Käytän harvoin Gimpiä, ja sen kanssa menee joskus sekaisin.
Seuraavassa vertailua. Vertailkaa vaikka sanoja "Neuvostoliitto-tyyliä" tai "Ubuntun tasolle". Huomaatte eron.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti