sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Mint Nadia

Asensin ensiksi Linux Mint Nadia KDE:n USB-muistitikulle ja kokeilin sitä vanhaan Fujitsu Siemens Amilo Pro -läppäriin. Sen jälkeen siirsin tiedot tikulta varastoon ja asensin siihen Mint Nadian Xfce-työpöydällä. Sen jälkeen kokeilin sitä samaan läppäriin. Kokeilut olivat hyvin pinnallisia. Unetbootin -ohjelma teki ladattavan tikun nopeasti (joidenkin Linux-versioiden kohdalla kuluu paljon aikaa), ja käyttöjärjestelmä myös latautui käynnistyvään tietokoneeseen nopeasti.


KDE 4.9


KDE:n kokeileminen jäi tavallistakin vajaammaksi, koska järjestelmästä ei löytynyt kaikkia tarvittavia säätöjä. Näppäimistön kielivalintaa esimerkiksi ei voinut säätä suomenkielelle sopivaksi. "Keyboard Layoutia" ei löytynyt sieltä, mistä se yleensä löytyy. Ehkä käyttäjä ei osannut etsiä oikeasta paikasta. Pikainen "googlauskaan" ei auttanut.

Allekirjoittanut ei ole ollut erityinen KDE:n ystävä, eikä käsitys valitettavasti muuttunut tälläkään kertaa. KDE:ssä on monia hyviä ominaisuuksia, mutta perustoiminta eli ohjelmavalikon ilmestyminen ja valikossa liikkuminen tuntuu sekavalta varsinkin, jos valitsee "application launcher" -tyyppisen menun. Pienikin hiiren lipsahdus saa menussa suunnistamisen hetkellisesti sekaisin. Classic menu on rauhallisempi.


Koska kyseessä on Linux Mint, asiat toimivat pääpiirteittäin suoraan paketista. Videot näkyivät ja äänet kuuluivat. Ohjelmiakin oli mukana jo varsin paljon - vaikka tämä ei olekaan peruste käyttöjärjestelmäversion valitsemiselle.


KDE:ssä on yleisesti ottaen monipuoliset säädöt , joten alapalkkia voi säätää, ja monta muutakin asiaa voi säätää. Jostakin syystä ohjelman sammutusnappi X on vasemmassa reunassa. Hankalasti - sanoo tämän blogin kirjoittaja ja miettii, saakohan X:n siirrettyä perinteiselle paikalle.

Ohjelmaikkunoiden otsikkopalkki on maltillisen kokoinen, mikä on hyvä asia. Tyyleistä sopivan valitsemalla saa ikkunan mieleisekseen. Alapaneelin saa poistumaan "autohidellä". Tässä ON/OFF -toiminnassa oli jotain hämärää, tai kokeilija ei ymmärtänyt asiaa.



XFCE 4.10

Kun KDE:n hyvät ja vähemmän hyvät puolet oli todettu, koneessa käynnistettiin Linux Mint Xfce.


Työpöytä on kehittynyt uuden version myötä. Monenlaisia kohteita voi säätää ja tehdä työpöydästä mieleisensä. Alapaneelin taustakuva on tehty kokeilun aikana Gimp -kuvankäsittelyohjelmalla. Paneelista tehtiin kokeilumielessä lasiputkea muistuttava. Se ei ole kovin onnistunut. Jos vaaleita ja tummia kohtia säätäisi toisella tavalla, paneeli "litistyisi".


Xfce:n hyvä puoli on se, että ohjelmaikkunan otsikkopalkki on maltillisen kokoinen toisin kuin Gnome 3 -työpöydässä.

Paneelin "muotoa" muokkaava taustakuva ehdittiin tehdä ennen kuin huomattiin, että ikkunointityyliä muuttamalla saadaan aikaan saman tyyppinen "läpikuultava" otsikkopalkki ohjelmaikkunoihin. Palkin läpinäkyvyyttä voi nimittäin säätää.


Alapaneeli ja otsikkopalkki ovat nyt eri paria. Alapaneeli pitäisi muotoilla otsikkopalkin muotoiseksi eli litteämmän näköiseksi kuin mitä se on. Tätä ei enää viitsitty tehdä, vaikka se ei mikään iso homma olisi ollutkaan.

Linux Mint 14 “Nadia” Xfce:stä jäi hyvin positiivinen käsitys. Allekirjoittanut pitää sen yksinkertaisuudesta ja siitä, että erilaiset paneelit ja palkit eivät vie liikaa työtilaa. Käyttöjärjestelmän pitää toimia huomaamatta taustalla ja tehdä se, mitä siltä odotetaan, eikä olla liian hallitseva ja huomiota vievä tekijä tietokoneen käyttämisessä. Eihän tietokonetta yleensä käynnistetä siksi (eihän?), että halutaan leikkiä Linuxilla tai Windowsilla, vaan siksi, että halutaan päästä nettiin ja katsoa elokuvia ja kirjoittaa ja käsitellä valokuvia ja muokata videoita ja tehdä mitä itse kukin keksii.


Lisäys 1:

Olin jo poistanut Mint Nadia Xfce:n USB-tikulta, ja sen iso-tiedosto oli jäänyt eräälle kovalevylle, jossa oleva Fedora lakkasi toimimasta. Tiedoston olisi saanut levyltä, mutta oli yksinkertaisempaa ladata se uudestaan netistä. 

Uudelleen kokeileminen tapahtuu illalla 12.3.2013.

Ulkonäköön vaikuttavat säädöt ovat monimutkaisempia kuin joissakin muissa Linux Xfce-versioissa.

Window Managerista valittiin "Daloa" ja Appearance-valikoista "Mist". Näin saatiin yläpalkit minimoitua. Auki olevien sovellutusten napit näyttävät tosin näissä asetuksissa vaaleilta ja huonosti alapalkkiin sopivalta - koska alapalkin taustaksi valittiin omatekoinen sininen.

Kun "Mistin" tilalle vaihdettiin "Cleanlooks", ohjelmien napit tummuivat hieman. Yläpalkki jäi silti melko pieneksi.


Youtube näkyy niin kuin pitää. Ei tarvitse asentaa mitään lisukkeita.

Kokeilu jatkuu. Lankaverkon kautta toimiva internet lakkasi toimimasta mahdollisesti modeemiongelman takia, joten piti ottaa käyttöön mokkula. Se taas ei suostunut toimimaan Windowsin alaisuudessa, joten päädyttiin USB:ltä käynnistettyyn Linux Mint Xfce:hen. Mokkulaa käytettiin myös Xubuntussa, mutta se ei kuulu tähän juttuun.

Varsin hyväksi asetusten yhdistelmäksi on osoittautunut Daloa ja Clearlooks. Alapalkissa käytetään omaa taustakuvaa.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti